1247595235_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Crusell-musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Jussi Särkkä. Hänen omin instrumenttinsa on fagotti.

28. Crusell Music Festival - 2

Crusell-viikon säveltäjäteemana Profeetat vierailla mailla

Crusell-viikko tarjoaa laajan valikoiman musiikkia säveltäjiltä, jotka muuttivat tai joutuivat muuttamaan kotimaastaan ulkomaille. Nämä säveltäjät vaikuttivat myös musiikin historiaan, kirjoittaa musiikkiviikon taiteellinen johtaja Jussi Särkkä.

UU 14.7.2009 / Jussi Särkkä – Aikamme kasvava tulevaisuuden suuri haaste on siirtolaisuus ja pakolaisuus. Monista syistä ihmiset ovat joutuneet ja joutuvat jättämään kotimaansa ja siirtymään hyvinkin erilaisiin oloihin, toisinaan kauas omasta kotimaastaan. Toiset ovat joutuneet ja joutuvat yhä pakenemaan henkensä kaupalla poliittisia vainoja, sotaa, luonnonmullistuksia tai nälänhätää.

Synkimmät tulevaisuuden ennustajat arvioivat ilmastonmuutoksen aiheuttavan maailmanlaajuisen valtaisan massasiirtolaisuuden tulevina vuosikymmeninä.

Kotimaan jääminen taakse on aina iso muutos. Entinen jää taakse: tuttu elämänpiiri, ystävät, oma äidinkeli ja kulttuuriympäristö. Parhaimmillaan lähiomaiset voivat seurata muuttajan mukana, mutta aina näin ei ole. Päätös lähtemisestä on vain harvoin helppo. Uudessa kotimaassa vastaanotto saattaa olla kaikkea muuta kuin lämmin, muuttaja kohtaa ennakkoluuloja, epäilystä, jopa syrjintää ja vihamielisyyttä. Tämä kaikki tekee siirtolaisuudesta raskaan ja pitkään jatkuvan prosessin, jota säestää ajoittain jatkuva kaipuu kotiin.

Musiikki on aina ollut lähtijöiden vahvin side omaan alkuperään ja siitä syystä musiikki on kulkenut muuttajien mukana maailman eri tahoille. Jazzmusiikin juuret ovat afroamerikkalaisessa siirtolaisuudessa, Afrikasta lähteneiden orjien jälkeläisissä. Yhdysvaltojen etelävaltioiden puuvillapelloilla kypsyivat työlaulut ja blues, jazzin edeltäjät.

Mutta ”lievemmän” vapaaehtoisen siirtolaisuuden pontimena ei olekaan aina lähtemisen pakko, vaan vaikkapa työnsaanti tai uuden elinympäristön kokemisen halu. Tilanne on helpompi kuin lähteminen pakon edessä, vaikka omasta halusta lähteminen vaatii sekin sopeutumista.

Ajan mittaan moni klassisen musiikin säveltäjä on siirtynyt, tai joutunut muuttamaan uuteen kotimaahan. Muuttajien lista on pitkä: Stravinski, Prokofjev, Rachmaninov, Schönberg, Zemlinsky, Hindemith, Weill, Korngold, Varese, Bartok, Dohanyi, Ligeti, de Falla, Kuhlau, Pärt, Tubin, Schnittke, Krenek. Runsaimmin pakkolähtojä aiheuttivat poliittiset myllerrykset Euroopassa 1930-1950, mutta myös muulloin on ollut lähdettävä pakon edessä tai omasta tahdosta vapaaehtoisesti.

Paremmat työolot tai ilmapiiri johtivat vapaaehtoiseen muuttamiseen maasta toiseen jo 1700- ja 1800-luvuilla. Lähtijät jäivät lyhyehköksi ajaksi tai jopa vuosikymmeniksi. Niinpä englantilaiset pitävät Friedrich Händeliä omana poikanaan. Katolinen Johan Sebastian Bach siirtyi Lontooseen ja vaihtoi uskontonsa protestanttilaisuuteen. Joseph Haydn eli niinikään pitkiä ajanjaksoja Lontoossa. W. A. Mozart hakeutui kaiken kaikkiaan jopa vuosiksi matkoille muualle Euroopaan koettuaan ilmapiirin Salzburgissa ja ajoin Wienissäkin ahdistavaksi.

Oma lukunsa taas on hyvin monien böömiläisten etevien puhallinsäveltäjien joukko, joka siirtyi eri puolille Euroopaa. Mutta merkittävästi heitä pakottavimmista syistä uuden asuinpaikan joutuivat etsimään lukuisat keskieurooppalaiset juutalaiset säveltäjät 1930-luvulla. Samoin monet unkarilaissäveltäjät pakenivat maastaan, milloin kansallissosialisteja milloin kansannousun kukistajia.

Jo maailmanmaineessa olleiden säveltäjien siirtyminen toiseen ja uuteen maahan oli helpompaa kuin keiden tahansa muiden pakolaisten. Säveltäjät eivät kuitenkaan aina sopeutuneet ongelmitta uuteen ympäristöön. Eritoten monet Euroopasta Yhdysvaltoihin siirtyneet kokivat uuden mantereen ja uuden kotimaansa epäviihtyisäksi. Jotkut palasivat takaisin oman maan olosuhteiden palauduttua siedettäviksi.

Suuri osa pakolaisista ja siirtolaisista ei kuitenkaan palaa tai ei voi enää palata. Vastaanottaneiden maiden inhimillinen velvollisuus onkin kulttuurimuutajien hyväksyminen ja kotouttaminen. Tämän ovat onneksi kokeneet monet nyt Crusell-viikolla kuultavat säveltämestarit. Sama tulee tietenkin tehdä kaikille kotimaansa jättämään joutuneillle. Crusell-viikko tarjoaa valikoiman musiikkia, jota yhdistää teema on Profeetat vierailla mailla. Kysymys on säveltäjistä, jotka muuttivat musiikin historiaa merkittävällä tavalla.