Kuluttajahintojen lasku eli deflaatio viimeksi yhtä voimakasta 1950-luvulla

UU 15.8.2009 – Elintarvikkeiden hinnan nousun hidastuminen ja korkojen lasku viime vuodesta johti kuluttajahintojen vuosimuutokseen eli inflaatioon, joka oli heinäkuussa -0,6 prosenttia. Kesäkuussa hintojen lasku eli deflaatio oli 0,1 prosenttia.

Hintojen lasku oli yhtä voimakasta viimeksi 1950-luvulla ja viisi vuotta sitten kun alkoholiveroa laskettiin roimasti. Pitkään jatkuvaa hintojen laskua eivät toivo ainakaan ne, joilla on merkittävästi varallisuutta, koska silloin varallisuuden arvo laskee ja pankkilainojen takuut käyvät riittämättömäksi. Kuluttajille hintojen lasku on kaksiteräinen miekka, toisaalta he lisäävät kulutusta, mutta voivat vielä tuntuvampaa hintojen laskua odotellessaan rampauttaa talouskasvu ja kansantalouden.

Kuluttajahintoja laski heinäkuussa edellisestä vuodesta eniten korkojen ja polttonesteiden hintojen aleneminen. Myös osakehuoneistojen ja kiinteistöjen sekä käytettyjen henkilöautojen ja puhelumaksujen halpeneminen alensi inflaatiota. Kuluttajahintoja puolestaan nosti eniten elintarvikkeiden, vuokrien, ravintola- ja kahvilahintojen, terveyspalvelujen, alkoholijuomien vähittäismyyntihintojen ja tupakan kallistuminen.

Kesäkuusta heinäkuuhun kuluttajahinnat laskivat 0,6 prosenttia, mikä johtui suurimmaksi osaksi vaatealennusmyynneistä. Myös elintarvikkeiden hinnat ja korot laskivat edelliseen kuukauteen verrattuna.

Lokakuun alussa elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennetaan. Sen vaikutus hintojen laskuun on suuri: elintarvikkeet ovat indeksissä merkittävin yksittäinen kulutushyödykeryhmä. Hintojen laskua eli deflaatiota hillitään kuitenkin viinaverolla, jota nostetaan syksyllä.

Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten noin 50.000 hintatietoa 497 hyödykkeestä noin 2.700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1.000 hintatietoa kerätään keskitetysti.