Uusikaupunki – Rauhankaupunki ry

Rauhanhierojaisista alkanut tapahtuma pohtii tulevaisuudessakin rauhaa ja sen merkitystä

Tänään tasan kolme vuotta sitten rauhankaupungiksi julistautunut Uusikaupunki on tulevaisuudessakin tunnettu muun muassa rauhanseminaaristaan.

UU 25.8.2009 / Olli Haapala – Uudenkaupungin rauhan (1721) juhlistamista pohtineen porukan työ alkaa tuottaa hedelmää ja profiililtaan korkeatasoisen rauhantapahtuman. Kolme vuotta sitten Rauhanhierojaisilla ja sen keskustelutilaisuudella sekä rauhansoudulla alkaneesta vuosittaisesta tapahtumasta on kehittynyt tapahtuma, jonka rauhanseminaari on kasvamassa ehkä jopa kansainvälisesti merkittäväksi rauhantutkimuksen foorumiksi.

Rauhantapahtuma järjestetään taas tulevana viikonloppuna. Järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja Ari Niittyluoto, sihteeri Marja Heilä ja hallituksen jäsen Mauri Tenhunen kertoivat miten kolme-neljä vuotta sitten pohdittiin mahdollisuutta käyttää Uudenkaupungin rauhaa kaupungin tunnettuuden lisäämiseen. -Pohdimme itse termiä ja sen merkitystä nykyihmiselle. Kaikenlaisia ajatuksia syntyi, jopa 'rauhanrikkojaiset' kävi mielessä. Sitä ei toteutettu ajatusta pidemmälle, sanoi Tenhunen.

Kun Uusikaupunki-Rauhankaupunki ry perustettiin, sen lähtökohtana oli paljolti rauhankasvatus ja yksilön rauha. Näin on edelleen, mutta alusta asti haluttiin mukaan historiatietoa itse rauhan solmimisesta pian kolmesataa vuotta sitten. -Mukana kuvioissa ollut Tampereen Rauhan ja konfliktintutkimuskeskuksen TAPRI:n Unto Vesa muistaakseni ehdotti seminaarin pitämistä. Loppu onkin sitten historiaa. Vallilassa esiintynyt professori Matti Klinge veti tuvan täyteen ja sai aikaan sellaisen polemiikin, ettei paremmasta väliä, kertoi Mauri Tenhunen.

Tänä vuonna onkin sitten kovat piipussa. Politiikan tutkija VT Pekka Visurin aihe rauhanseminaarissa on Uudenkaupungin rauhasta 1721 Haminan rauhaan 1809. Pekka Visuri on Ulkopoliittisen instituutin tutkija ja maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, jonka väitöskirja käsitteli Suomen sodanjälkeistä turvallisuuspolitiikkaa. Hän on kirjoittanut muun muassa kirjan Kosovon sota (2000), jossa esitetään käänteentekeviä näkemyksiä sodasta Balkanilla. Myös Natosta ja Suomen Venäjän politiikasta Visurilla on omanlaisensa näkemys.

Rauhanseminaaria on tarkoitus kehittää rauhantutkimuksen suuntaan. Valtionhallinnosta on näet mahdollista saada myös tukea. Vuonna 2021 kun Uudenkaupungin rauhasta on kulunut 300 vuotta, seminaari on kenties jo kansainvälinen rauhantutkimuksen foorumi. -Kovien nimien saaminen on kuitenkin vaikeaa, toteaa Martti Ahtisaartakin puhujaksi uumoillut Tenhunen.

Mauri Tenhunen kertoo vielä, että Uuttakaupunkia kosittiin eurooppalaiseen rauhankaupunkiyhdistykseen. -Mutta se kaatui rahaan, meillä ei ole tuhansia euroja jäsenmaksuun.

-------------------------

MITÄ RAUHA ON?

Voi sentään. Voiko sitä määritellä muutoin kuin sodan kautta? Onko Suomi nyt sodassa? Viimemainittu on päivän puheenaihe, mutta valitsen itse sodan ja rauhanturvaajat. Hehän avustavat myös rauhanaikaa ja jälleenrakentamista.

Aluksi kaikki oli hyvin, kun 'Suomen pojat' olivat vain valvontatehtävissä Suezilla. YK-joukot oli lähetetty rauhoittamaan lännen ja Egyptin sotaa kanavan kansallistamisesta. Suomi oli mukana jossakin oudossa paikassa oudoissa hommissa, ja valvojat päätyivät lopulta Pekka ja Pätkä -elokuvaan.

Sitten syttyi sota Kyproksella. Suomen YK-joukoilla ei ollut mahdollisuutta voimankäyttöön. Toiminta oli siksi vaatimatonta, mutta taas oli uusi aika edessä. Suomalaiset olivat mukana kun Namibia itsenäistyi. Sitten tuli varoitus Libanonista, suomalaisia valvontajoukkojen miehiä vangittiin ja aseet vietiin kristittyjen kapina-varastoihin.

Myöhemmin rauhaa on turvattu lakisääteisillä rauhanturvajoukoilla. Mutta Bosnia muutti lain ja käytännöt. Joukkomurhat toivat YK-miehille mahdollisuuden käyttää voimaa, mutta siitä piti tehdä tili eduskunnalle. Nyt rauhanturvaamisen, rauhaanpakottamisen, kriisinhallinnan tai aseellisen selkkauksen tilitys tehdään suoraan presidentille, hallitukselle tai eduskunnalle. Kriisinhallitsija toimii YK:n mandaatilla. Rauhaan pakottaminenkin on mahdollista.

Rauhaa voidaan siis valvoa, turvata, siihen voidaan pakottaa, sitä voidaan hallita kriisissä, jopa sodan aikana. Rauhanturvaajia ei enää ole, he ovat kriisinhallintajoukkoja. Presidentti Ahtisaaren firman (järjestön) nimi on CMI, kriisinhallinnan initiatiivi. -OH