Kirkon ulkomaanavun humanitaarisen avun koordinaattori Helena Manninen-Visuri ja projektipäällikkö Heikki Wala olivat työtovereita Länsi-Balkanin jälleenrakennus- ja paluumuuttotehtävissä.
Rauha Bosniassa oli Jovo Stanicille elämänkokoinen asia
UU 30.8.2009 – Suomessa ei ole montakaan kaupunkia, joilla on oma ”rauhansa”. -Hetimiten en muista muita kuin Porvoon ja Turun, no Hamina tietenkin, tervehti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Wala Uusikaupunki – Rauhankaupunki -yhdistystä avatessaan järjestyksessä kolmannen rauhanseminaarin.
-Uusikaupunkilaisena Uudenkaupungin rauha on minulle itselleni tuttu asia, onhan se osa oman kaupungin historiaa. Joka ei tunne historiaa, ei tunne nykyisyyttä, sanoi Wala.
-Toinen rauha, jonka jälkimainingeissa olen itse saanut olla mukana tehtiin marraskuussa 1995 Daytonissa Yhdysvalloissa. Tämä rauha lopetti Bosnia-Herzegovinan kolme ja puoli vuotta kestäneen sodan, ja siitä rauhasta näyttää tulleen pysyvä. Bosnian rauhanturvaoperaatio oli yksi harvoista onnellisesti päättyvistä, vieraat sotilaat ovat miltei poistuneet Bosniasta, kertoi itsekin rauhanturvajoukoissa ollut majuri Wala, josta tuli jälleenrakennuksessa mukana ollut Kirkon ulkomaanavun projektipäällikkö.
Wala sanoi rauhan olevan iloinen asia osalle Bosnia-Herzegovinan asukkaista, mutta varsin surullinen asia monelle. Sodassa kuoli noin neljännesmiljoona asukasta, maa jaettiin kahtia ja puolet 4,2 miljoonasta asukkaasta joutui lähtemään kodeistaan ja elämään evakossa tai pakolaisena. -Kotiinpaluukaan ei ollut helppoa, sillä 500.000 taloa oli tuhottu.
Heikki Wala kertoi myös Bosnia serbin hiilikaivosmies Jovo Stanicin ja hänen vaimonsa Mara Stanicin tarinan. -Kotikylänsä Zeljovan ensimmäinen paluumuuttaja kertoi paikallisen televisioaseman haastattelussa päässeensä takaisin kotiinsa, jossa oli syntynyt 65 vuotta sitten ja kasvattanut yhdeksän lastaan. Kotikylästään mies ei enää halunnut lähteä.
Rauhanseminaarissa esiintyi puhujien lisäksi myös mainio runotrio Melankolaus-veljeskunta: Ari Niittyluoto, Kari Lempiäinen ja Heli Laaksonen. -Taputtaka vast sit ku ollaan esitetty kaik runot, toivoi Laaksonen.
Kirkon Ulkomaanapu solmi 1996 ulkoministeriön kanssa 2,5 miljoonan euron sopimuksen Länsi-Balkanin jälleenrakentamisesta. Varat käytettiin paluumuuton tukemiseen ja kotien korjaamiseen Bosnia-Herzegovinassa ja Kosovossa 2002-2004. Bosnian ohjelmasta vastasi Kirkon Ulkomaanapu. Paluumuuttajien koteja korjattiin ja rakennetiin Tuzlan ja Srebrenican sekä Prijedorin alueilla. Lisäksi kehitettiin maataloutta. Kirkon Ulkomaanavulla oli Länsi-Balkanilla kaksi suomalaista työntekijää. Maatalouskouluttaja Eeva Heikka työskenteli Kosovossa Mitrovican ympäristössä ja projektikoordinaattori Heikki Wala Bosniassa Tuzlan alueella.
