Hallu, Lahti, Haapaniemi, Seikow, Pohjoiskulma ja Pyhämaa?

Valmistumassa olevaa esitystä lamatalouden peruskouluverkosta esitellään yleisölle maanantaina

Kouluverkon uudistuksen lähtökohtana ovat säästöt, oppilasennusteet ja koululaisten opetuksellinen tasa-arvo koulujen pedagogisten resurssien suhteen. Valmistumassa olevaa selvitystä esitellään kahteen otteeseen, ensin maanantaina 5.10 klo 18 Kulttuurikeskus Crusellissa ja tiistaina 6.10. klo 18 Kalannin koulun liikuntahallissa. Selvitys hyväksyttäneen kaupunginvaltuuston ylimääräisessä kokouksessa 16.11.

UU 1.10.2009 / Olli Haapala – Kun Uusikaupunki lähti selvittämään peruskouluverkkoaan, kaupunginhallitus asetti ”peruskouluverkkotarkastelun” ohjausryhmän. Kaupunki oli tehnyt sopimuksen selvityksestä eli ”kouluja koskevan säästöohjelman” toteutuksesta Finnish Consulting Group Efeko Oy:n kanssa. FCG Efekon konsultti Raila Oksanen on laatinut selvityksen, joka on nyt viimeistä pilkunviilausta vaille valmis.

Opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen halusi ohjausryhmän ohjavaan konsultin toimintaa ja päätyvän yhtenäiseen näkemykseen uudesta peruskouluverkosta. Kaupunginjohtaja Kari Koski halusi ohjausryhmän olevan mukana selvitystyössä loppuun asti. Hän odottaa ohjausryhmältä ”hyväksyttävää, mahdollisimman konkreettista ratkaisuehdotusta”.

Konsultin oppilasennusteen mukaan erusopetuksen oppilasmäärä laskee edelleen huomattavasti: vuodesta 1995 vuoteen 2008 oppilasmäärä väheni 505 oppilaalla ja vuodesta 2008 vuoteen 2015 laskun ennustetaan olevan 265 oppilasta. Nyt oppilaita on 89 vähemmän kuin viime vuonna.

Uudessakaupungissa on 13 peruskoulua. Perusopetuksessa oli viime vuoden syyskuussa 1535 oppilasta. Peruskoulut ovat (1-6 luokat): Haapaniemi, Hakametsä, Hallu, Lahti, Lokalahti, Männäinen, Pohitulli, Pohjoiskulma, Pyhämaa, Saarnisto ja Seikow, sekä (7-9 luokat) Kalanti ja Viikainen. Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan Pohitullissa (1-9 luokat), Saarnistossa (1-9), Hakametsässä (1-9) ja Viikaisissa (7-9).

Peruskouluverkkotarkastelun ohjausryhmä: kh pj (kok) Heikki Wala (kok) puheenjohtajana, koulutusltk pj Matti Ankelo (kok), koulutusltk vpj Lea Myllymäki (sd), kh I vpj Antti Haapavuori (sd), kh II vpj Juha Nevavuori (kesk), kv pj Jouko Antola (sd), kv II vpj Veijo Nummi, kh jäsen Harto Forss (vas), pääluottamusmies Tarja Sulo (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko), kaupunginjohtaja Kari Koski, opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen, talousjohtaja Anne Takala ja sivistyspalvelukeskuksen hallinto- ja talouspäällikkö Aila Korhonen.

Uudessakaupungissa suljettaneen jollakin aikataululla kuusi peruskoulua: Hallu, Lahti, Haapaniemi, Seikow, Pohjoiskulma ja Pyhämaa.

Koulu suljetaan – kylä näivettyy?

Mitalin toinen puoli on kyläkoulun sulkemista usein seuraava kierre kylän näivettymiseen. -Mutta jos kunnalla on selvät perusteet sulkea kyläkoulu, kylän asukkaiden on se hyväksyttävä, sanoo tutkija ja Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen suunnittelija Sami Tantarimäki.

Mitkä mahtavat olla kyläkoulun lakkauttamisen kulut ja kustannukset, siis kustannukset kokonaisuudessaan? Koulun lakkauttamisella on myös maaseutuvaikutuksia, joita ei lakkauttamishetkellä juuri osata huomioida. Tantarinmäki selvittää kyläkoulun lakkauttamisen kulujen ja kustannusten lisäksi lakkauttamisen yhteydessä käydyissä keskusteluissa käytettyjä väitteitä ja perusteluja.

Tantarimäen työssä (Alakoulusta ale-kouluksi? - Kyläkoulun lakkauttamisen kulut ja kustannukset) haetaan yhteistä ydintä toissa vuonna lakkautetuista alakouluista. Otoksessa on kymmenisen koulua eri puolilta Suomea.

-Koulun lakkauttaminen on ajankohtainen ja arka aihe. Näkemyksiä aiheeseen on yhtä paljon kuin on keskustelijoita, ja lakkautusperusteet lienevät jollain tasolla kaikkien tiedossa. Tästä huolimatta yhdenvertaista aineistoa aiheesta ei ole saatavilla tai ainakaan yleisesti tiedossa, kertoi Tantarimäki tutkimuksen esittelyssä keväällä.

Kaksivuotinen tutkimus on edistynyt, mutta onko hintalappu kyläkoulun sulkemista seuraaville veromenetyksille tai kylän asukkaiden tulevaisuudenuskolle löytymässä?

-Kunnat sanovat säästävänsä nollasta eurosta 100.000 euroon sulkiessaan yhden kyläkoulun. Erot ovat niin valtavia, että asia on selvitettävä kokonaisuutena, kertoi Sami Tantarimäki Åbo Underrättelserille elokuussa.

-Kouluaan lakkauttavat kunnat tarvitsevat siis keskustelulle lähtökohdan, jossa huomioidaan itsestään selvät asiat: säästyneet palkkakustannukset, koulun ylläpitokustannukset, koulusta saatu myyntitulo ja kustannukset kyläkoulun oppilaiden siirtämisestä toiseen kouluun.

-Mutta tutkin myös epäsuoria ”kustannuksia”, kuten kylää veronmaksajana, muuttoliikettä kylään ja kyläläisten uskoa tulevaisuuteen. Koulun sulkeminen vaikuttaa niihin kaikkiin, tietyissä tapauksissa seurauksena on paha kierre kun muut palvelut katoavat, nuoret muuttavat pois ja nuorten auttaman vanhemman sukupolven on yhä vaikeampi selviytyä, totesi Tantarimäki ÅU:lle.

-Joku sanoo että ”säästöä tulee 100.000 euroa”, mutta se ei ole ehkä kaikki totta. Tantarimäki pitää tarkkoja lukujen arvioita mahdottomina tehdä. -Mutta jossakin hintalapun numeroineen täytyy olla. Ongelman ratkaisua ja koulun sulkemisesta käytävää keskustelua vaikeuttaa yleensä aina puuttuva ja arvatenkin hintalappu kallisarvoiselle viihtymiselle ja tulevaisuudenuskolle.

Koulutalon myymisestä syntyvää kaskusteluakin täytyy voida käydä. Koulusta ei saa tulla ”kylän puhutuinta taloa”. -Siinä tapauksessa, että koulutalo on kyläläisille kerhojen ja kurssien pitopaikka, tai ainoa kokoontumispaikka kylässä, tunteet ovat pinnalla koulutaloa myytäessä.