Kolumni 9.10.2009 / Olli Haapala

Mistä ne peruskoulujen ekaluokkalaiset oikein tulevat ja missä on niiden kodit?

Otsikon kysymykset ovat enemmäm kuin aiheellisia Uudenkaupungin kouluverkkoselvityksen tiimoilta. Otsikko on olevinaan hauska, mutta kun mukaan otetaan tilastojen maailma ja väestömaantiede, hauskuus haihtuu ja muuttuu kaupungin ja maaseudun todellisuudeksi. Tai paremminkin todellisuuden eroiksi.

Uudenkaupungin väkiluku on laskenut 15 vuodessa 17.872:sta 15.886:een (2008). Alamäki on tasainen ja noin 1000 henkilöä 7 vuodessa. 1990-luvun alkupuolella syntyi keskimäärin 170-200 lasta vuodessa. Tämän on niin sanottu nettosyntyvyys. Vuosikymmenen loppuun mennessä ja 2000-luvulla pudotaan jo 150 lapsen tienoille. Alle 1- ja 1-vuotiaiden määrien erotus kertoo myös lapsiperheiden muuttovoiton ja muuttotappion heiluriliikkeestä.

Selitys. Kaksi ikäryhmää: alle 1- (punainen) ja 1-vuotiaat (sininen). Toteutuneet peruskoulun aloittaneiden määrät. Oppilasennusteet vuosiksi vuoteen 2015 ovat juuri valmistuneesta kouluverkkoselvityksestä.

Miten ennustamme syksyisin peruskulun aloittavien määrää? Lukukauden aloittajat ovat joko 7- tai 6-vuotiaita lapsia. Heidän joukostaan löytyvät syksyn oppilaat, joista pääosa on 7-vuotiaita. Kun koulun aloittaneita on selvästi vähemmän kuin 7-vuotiaita, lapsikato johtuu muuttoliikkeestä muualle. Osa 6-vuotiaistakin pääsee syksyllä ekaluokalle.

Esimerkki: vuonna 2003 alle 1- ja 1-vuotiaita on yhteensä 293, heistä 130 on 7-vuotiaita ja ”kouluiässä” syksyllä 2009. Mutta Uudessakaupungissa aloitti peruskoulun vain 113 oppilasta. Oppilasdynamiikka ei toimi näin kategorisesti, mutta näyttää yhteiskunnan rakennemuutoksen todellisuuden.

Toinen esimerkkki: Viime vuonna alle 1- ja 1-vuotiaita oli yhteensä 273. Kuningaskysymys on se, kuinka luotettavasti tästä voidaan ennustaa peruskoulun aloittavien oppilaiden määrä syksyllä 2014? Kouluverkkoselvitys ennustaa sen olevan 139 eli täsmälleen silloinen ”kouluikäisten” 7-vuotiaiden määrä. Ennusteet ovat hyvinkin tarkkoja, jos väestöheilurit jätetään huomiotta (kuten ennusteen laatinut konsultti Raila Oksanen on tehnyt). Jos taas heilurit huomioidaan, toimitaan sään ennustamisen luotettavuudella.

Edelläolevasta graafista selviää edelleen, että toteutuneet oppilaiden määrät ovat alittaneet alle 7-vuotiaiden (”kouluikäisten”) määrän. Uudessakaupungissa peruskoulun mahdollisista aloittajista katoaa vuosittain 10-25 lasta. Tämä selviää myös kouluverkkoselvityksestä. Syitä lasten vähyyteen on kaksi, jo mainittu lapsiperheiden muuttotappio ja syntyvyys.

Väitetään, että ”lapset vähenevät keskustasta - ja - kyläkouluja suljetaan maaseudulla”. Uudenkaupungin kohdalla väite ei pidä paikkaansa.

Kouluverkkoselvityksessä on kaksi liitekarttaa, joilla halutaan verrata 1994-2002 ja 2002-2008 syntyneiden lasten kotien fyysistä sijaintia. Kartat puhuvat puolestaan: lapset vähenevät kylistä ja maaseudulta.

Syntyneiden lasten vanhempien asuinpaikkatiedoista tehty syntyvyyden maantieteellinen jakauma. Kahden kartan tiedot ovat osittain päällekkäiset, mutta tämä ei muuta johtopäätöstä: lapset vähenevät koko kaupungin alueella, mutta suhteellisesti enemmän maaseudulta kuin kaupungin keskustasta. Julkaisematon © Raila Oksanen & FCG Efeko Oy.