Uudenkaupungin ja Loimaan ammattikoulutus yhteen

Kahden tulosalueen yhteistoimintamalli pitää oppilaitokset itsenäisinä

Syntymässä on uusi koulutuskuntayhtymä, johon kuuluvat nykyisinä jäseninä Aura, Huittinen, Koski, Lieto, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki sekä uutena Uusikaupunki.

UU 10.10.2009 – Uudestakaupungista on tulossa Loimaan koulutuskuntayhtymän uusin jäsen. Uudenkaupungin ammattiopisto Novida liikelaitos yhdistettäisiin siihen tammikuun alussa 2011. Neuvottelut ovat edenneet yhteistoimintasopimuksen luonnokseen, joka on esillä kaupunginhallituksessa maanantaina. Neuvottelijoina ovat olleet Novidan rehtori Merja Koski ja apulaisrehtori Heikki Vainio sekä Loimaan koulutuskuntayhtymästä johtava rehtori Risto Sinervo ja talouspäällikkö Leena Suonkanta.

Yhteistoimintasopimuksen mukaan osapuolet ryhtyvät valmistelemaan Loimaan koulutuskuntayhtymän ja Uudenkaupungin kaupungin (Uudenkaupungin ammattiopisto Novida) järjestämän ammatillisen koulutuksen yhdistymistä niin, että varsinainen perussopimus hyväksytään kuluvan vuoden loppuun mennessä ja hallintosääntö ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Liikelaitoksen johtokunnan jo hyvksymä yhteistoimintasopimus linjaa valmistelun pohjaksi kummankin osapuolen tärkenä pitämiä asioita, muun muassa tulosalueet, henkilöstön aseman, väliaikaisen luottamushenkilöhallinnon ja kuntayhtymän peruspääoman muodostumisen. Peruspääoman osalta Uusikaupunki on maksava osapuoli. Kuntayhtymän nykyisiä jäseniä ovat Aura, Huittinen, Koski, Lieto, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki. Uuden kuntayhtymän kotipaikka on Loimaa.

Uuden kuntayhtymän peruspääoma syntyy siten, että Uusikaupunki maksaa nykyiseen peruspääomaan yhtymän osuuksiaan vastaavan määrän rahaa tai antaa pääoman vastineeksi irtainta omaisuutta. Novidan kiinteistöt jäävät Uudenkaupungin omaisuudeksi.

Jäsenkunnilla on koulutuskuntayhtymässä tasapuolinen päätösvalta, mutta tulosalueet (oppilaitokset) ovat itsenäisiä operatiivisen toiminnan osalta, josta ne ovat vastuullisia vastaamaan kuntayhtymälle. Tulosalueilla on oma tulorahoitus ja paikallinen hallinto.

Tulosalueita on kuitenkin vain kaksi, toinen Loimaan ammatti- ja aikuisopisto ja toinen Uudenkaupungin ammattiopisto Novida liikelaitos. Molemmilla on oma rehtori ja ”paikallista työelämää edustava johtokunta”.

Yhteistoimintasopimuksen mukaan Novidan ja Loimaan tulosalueiden vakituinen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan uuden kuntayhtymän palvelukseen entisin ehdoin vanhoina työntekijöinä. Eläkevastuut siirtyvät kuntayhtymälle.

Uutta kuntayhtymää johtaa yhtymävaltuusto- ja yhtymähallitus. Uudestakaupungista tulee nykyiseen Loimaan kolutuskuntayhtymän hallitukseen kaksi lisäjäsentä. Loimaan nykyiseen johtoryhmään tulee kaksi jäsentä lisää, Novidan rehtori ja apulaisrehtori. Esimiesjärjestelmä syntyy nykyisistä esimiesjärjestelmistä.

Yhteistoimintasopimuksen hyväksyminen kaikissa jäsenkunnissa merkitsee myös Uudellekaupungille kuntien palvelurakenneuudisytuksen ammatilliselle koulutukselle asetetun 50.000 asukkaan väestöpohjavaatimuksen täyttymistä. Vuosia kestäneet neuvottelut muista mahdollisista yhteistyökumppaneista ovat aikaisemmin kariutuneet Uudenkaupungin vaatimuksiin hallinnollisesti itsenäisesti toimivan ammattikolutuksen säilymisestä.

www.loikky.fi ja www.vsai.fi

KOMMENTIT

Yhteistoimintasopimuksessa ei oteta kantaa siihen, onko Loimaan koulutuskuntayhtymä vuokranmaksuvelvollinen Novidan kiinteistöjen omistajalle Uudellekaupungille opetus- ja muista tiloistaan. Vuokrat määriteltäneen uuden koulutuskuntayhtymän perussopimuksessa. Viime kädessä käyvän vuokran tiloistaan maksaa asianomainen oppilaitos.

Novidan ja Loimaan oppilaitosten organisaatioissa on huomattavasti päällekkäisyyksiä, sekä opetuksen sisällössä että hallinnossa. Toinen oppilaitoksista on kuntaliikelaitos, toinen ei ole. Jos kahden oppilaitoksen yhteistoiminnassa on samalla kysymys synergiasta, uuden kuntayhtymän ensimmäinen tehtävä lienee hallinnollisen organisaation keventäminen.

Uusi kuntayhtymä tuskin tarvitsee kahden tulosalueensa (oppilaitoksen) käyttöön kahta taloushallintoa tai kahta henkilöstöhallintoa. Entä eikö olisi järkevämpää, jos kaikki toimialueet rehtoreineen (oppilinjat, -yksiköt tai hallinnon toimet) pantasiin samalle viivalle koulutuskuntayhtymää johtavan (johtavan) rehtorin alaisuuteen?

Mitä merkitystä on Uudenkaupungin ja Loimaan välisellä kokouspendelöinnillä, jos käytännössä kaksi tulosyksikköä ovat omissa poteroissaan likimain kilpailijoita, esimerkiksi ammattikoulutuksen tasollaan? Me emme hyödy mitään puitelain pelkän väestöpohjavaatimuksen täyttymisestä. Entä mitä mahtaa tarkoittaa ”paikallista työelämää edustava johtokunta”? -OH