Peruskorjaus ei ole kirkossa kuulutettu

Viikaisten koulun laajaan remonttiin ei ole vielä haettu saati myönnetty valtion rahaa

Opetusministeriö on vasta vahvistanut Viikaisten koulun mukaan Länsi-Suomen läänin koulutuksen perustamissuunnitelmaan. Mutta rahaa peruskorjaukseen on tiedossa vain sen ykkösvaiheeseen, keittiön ja ruokasalin saneeraukseen. Ehdotus koulujen karsimisesta koulujen peruskorjausten rahoituksen ehtona syntyi huhtikuussa lääninhallituksen arkkitehdin vieraillessa Viikaisten koululla. Myöskään Pohitullin koulun peruskorjauksen valtionavulle ei näin ole olemassa suoraan kouluverkon uudistamiseen liittyviä ehtoja.

UU 12.10.2009 - Opetusministeriö on vahvistanut valtakunnallisen koulutuksen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman seuraaville neljälle vuodelle. Länsi-Suomen läänissä käynnistyy tulevalla nelivuotiskaudella yli 103 miljoonan euron oppilaitoshankkeet, joita valtio tukee 50 miljoonaalla eurolla.

Suunnitelmakauden hankkeisiin kuuluvat ensi vuodelle Laitilan Kappelimäen koulun peruskorjaus ja laajennus (3,4 miljoonaa euroa) ja seuraavalle vuodelle Uudenkaupungin Viikaisten koulun ja Uudenkaupungin lukion peruskorjauksen ykkösvaihe (0,6 miljoonaa euroa). Vuonna 2012 rahoitettaneen Taivassalon yhtenäiskoulun peruskorjauksen ja laajennuksen ykkösvaihetta 1,8 miljoonalla eurolla ja seuraavana vuonna Taivassalon kouluremontin kakkosvaihetta 1,2 miljoonalla eurolla.

-Opetusministeriön vuoden alussa vahvistamassa rahoitussuunnitelmassa on Uudenkaupungin Viikaisten koulun peruskorjauksen ykkösvaihe vuodelle 2011. Hankkeelle ei ole vielä myönnetty valtion rahoitusta, vaan valtionrahoituksen saaminen näyttää tällä hetkellä tiedossa olevien tulevien vuosien rahoituskehysten puitteissa olevan mahdollista, kertoo ylitarkastaja Raija Halén Lansi-Suomen lääninhallituksesta.

Edellytyksenä on kuitenkin se, että kaupunki toimittaa tarvittavat asiakirjat lääninhallitukselle ja hakee valtionavustusta vuodelle 2011. Myönnön tekee aikanaan lääninhallitus. Tosin valtion aluehallintouudistus muuttanee rahat myöntävän viraston nimen, todennäköisesti jo ensi vuoden alusta alkaen.

-Viikaisten koulun peruskorjauksen ykkösvaiheessa korjattava osa on voitu ottaaa rahoitussuunnitelmaan, koska selvityksistä on käynyt ilmi, että se on kouluverkon tulevaisuuden muutoksista riippumaton, eli kyseessä olevat tilat tarvitaan jatkossakin. Tämän kuten kaikkien muidenkin tulevien vuosien hankkeiden valtionrahoituksen "lopullisena" ehtona on, että kyseisenä vuonna valtion talousarviossa on riittävästi rahaa rahaa koulurakentamiseen, sanoo ylitarkastaja Halén.

Halén sanoo valtionrahoitusta koulurakentamisen tarpeeseen nähden olevan varsin vähän. -Viime aikoina vain noin neljäsosa tai kolmasosa kuntien ehdottamista hankkeista on saanut valtion rahaa. Vähäinen rahoitus tulee suunnata koulutiloihin, jotka ovat opetuskäytössä pitkään tulevaisuudessakin. Opetusministerön ohjeiden mukaan rakennushankkeen asiakirjoihin tulee sisältyä kouluverkkoselvitys, jotta nähdään tulevaisuuden tilatarpeet tulevaisuuden oppilasmäärän mukaisena. Koulutilojen tulee olla tehokkaassa käytössä, selvittää Halén.

Uudenkaupungin kouluverkkoselvityksen tekeminen on Halénin mielestä tärkeä hankkeen muiden vaiheiden valtionrahoituksen selvittämiseksi.

-Uudessakaupungissa on paljon koulutiloja ja oppilasmäärät ovat jo pientyneet ja tulevat edelleen pienentymään. Tiedossa olevien ennusteiden mukaan 7-15 vuotiaiden määrä tulee pienenemään vuodesta 2006 vuoteen 2023 lähes 30 prosenttia, yläkouluikäisten osalla jopa noin 35 prosenttia ja alakoululaisten osalta noin neljänneksen. Koulutiloja on siksi selvästi yli tarpeen. Tilojen ylläpito ja mahdollinen korjaustarve aiheuttavat jatkuvasti kustannuksia.

-Kouluverkon kehittämisestä ja mahdollisista koulujen lakkautuksista päätökset tekee tietenkin kunta, lisää ylitarkastaja Raija Halén.

Tulossa laaja saneeraus?

Uudenkaupungin uusin kouluverkkoselvitys sattuu keskustan koulujen suurten saneeraushankkeiden esilletulon kanssa samaan aikaan. Selvitys jättää Viikaisten koulun henkiin oppilaita vastaanottavana kouluna. Koulun monivuotiseksi suunniteltu saneeraushanke on jo edellyt pitkälle kaupungin hallinnossa ja teknisen toimen osalta. Mitään varsinaista hakemusta eli asiakirjojen toimittamista lääninhallitukselle ei ole kuitenkaan tehty.

Viikaisten koulun peruskorjaus roikkuu näin ilmassa ja saattaa siten olla kouluverkkouudistuksen poliittinen pelinappula.

-Viikaisten koulun tilat on jo kartoitettu ja tilaohjelma valmis. Tulossa on laaja saneeraus. Rakennuksen rungot ja kantavat rakenteet jäävät paikoilleen. Tarkoitus on uusia väliseiniä ja tehdä tilamuutoksia, kertoi rakennusinsinööri Reino Pöyhönen Uudenkaupungin Uutisille viime viikon torstaina.

Ruokaa aina tarvitaan

Lääninhallituksen rakentamisasioiden ylitarkastaja Mikko Helasvuo vieraili viime huhtikuussa Viikaisten koululla. Hän toteaa lausunnossaan ”koulua pidetyn kunnossa maalauskorjauksilla ja osaremonteilla”. Helasvuo sanoo koulun yleisilmeen olevan ”nuhruinen”. Erityistä huutia saavat 1980-luvun alakatot, joissa ”on käytetty helposti vaurioituvia materiaaleja”. Helasvuo löytää merkkejä vaurioituneista rakenteista, muun muassa vesivuotoja katossa. Merkittäviä sisäilmaepäilyjä ei kuitenkaan ole löytynyt.

-Luokkatilojen akustinen vaimennus ei kaikilta osin vastaa nykyaikaisia tiloja, huomauttaa Helasvuo. Hän löytää lukuisia toiminnallisia puutteita, joita voitasiin peruskorjauksella ratkaista.

Valtion rahoituksen edellytyksiä pohtiessaan arkkitehti Mikko Helasvuo toteaa koulun tilojen olevan ”nykyiseen oppilasmäärään nähden hyvin väljät ja siten epätaloudelliset”. Hän lisää koulutilojen käyttöasteen laskevan edelleen oppilasmäärien laskiessa.

-Suuri kysymys tulevan peruskorjauksen kannalta nousee kaupungin kouluverkosta, sanoo Helasvuo. Hänen mukaansa kouluverkkoratkaisua tarvitaan koulutilojen ja oppilasmäärien yhteensovittamiseen, mutta myös pedagogisista syistä.

Lääninhallitus lähti näin tutkimaan mahdollisuutta rahoittaa niin kutsuttu ykkösvaihe eli keittiö ja ruokasali, tilat jotka rakennuksessa joka tapauksessa tarvittaisiin. Perusteluna oli keittiötilojen kunto ja ”toimintojen ilmiselvät puutteet”.

Mikko Helasvuo ilmoittaa yksiselitteisesti lausunnossaan, ettei tässä vaiheessa tutkita peruskorjauksen muita vaiheita rahoitussuunnitelmaa ajatellen. Lääninhallituksen mukaan kouluverkkoselvitys ja päätös kouluverkon karsimisesta on tehtävä ensin, jotta ”koulutilojen tulevat käyttäjät olisivat riittävässä määrin tiedossa”.

Myös opetusministeriö edellyttää peruskorjausmäärärahoja myöntäessään, että kouluverkkoa kehitetään tarkoituksenmukaisesti.