1256893787_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Nukketeatteritaiteilija Kerttu Aaltosella oli 25-vuotistaiteilijajuhla tänään Uudenkaupungin museossa.

Kuningatar tötterövanukastehtaan bisnesmiehenä ja yhdeksän prinssin bussikuskiäitinä

UU 30.10.2009 / Olli Haapala – Kerttu Aaltonen meni 25 vuotta sitten Laitilan kulttuurisihteerin Jukka Vehmaksen pakeille. -Minulla oli mukana kansiollinen lehtileikkeitä, mutta sain kovasti kannustusta jatkaa, kertoi sekä lasten ja että aikuisten sydämet valloittanut nukketeatteritaiteilija. Hänellä on ollut alusta asti mukana satujen sielu ja ykköslaatu, keino opettaa ja kertoa maailmasta lapsille, ja tietenkin aikuisille. Jos lapsi ei ymmärrä, ei ymmärrä aikuinenkaan, kuuluukin monien alan taitajien mielipide. Se on ollut myös Aaltosen ja Nukketeatteri Piironginlaatikon johtoajatus.

Myös Uudestakaupungista löytyi tukea. -Kulttuurivaikuttajat Ilkka Rauvola, Raimo Aarras ja Pirjo Koskenrouta. Kalannin kotiseutumuseossa pidin ensimmäisen teatterinukkenäyttelyn, muistelee Aaltonen. Mutta koko uransa tähänastista huippuhetkeä hän ei unohda koskaan. -Se oli itse käsikirjoitettu ja dramatisoitu opinnäytetyö Mateli teatterialan ammattitutkintoon Pieksämäellä. Ohjaajana oli virolainen Kaire Agu.

-Kerttu ”Kepa” Aaltosen teatteritaide ja esitykset ovat olleet aina elämyksiä. Hän tuo esille hyvää ja kaunista, oikean ja väärän, ja saa meidät kerran toisensa jälkeen ihastelemaan. Tämän takia hän saa meidät odottamaan aina vaan uutta. Kerttu on myös tirehtööri, alansa taitaja, joka osaa verkottua muiden alan osaajien kanssa, kiitteli Pirjo Koskenrouta.

Kuningatar synnytti 9 prinssiä

Nyt neljännesvuosisadan mittainen taiteellisesti yhä nousuviritteinen nukketeatteritaide huipentui lokakuun kirpeän pikkupakkasyön aamuun, kun Kerttu Aaltonen asettui Kaarina Helakisan sadun Yhdeksän kultapäistä prinssiä teatteriensi-illan kuningattaren rooliin. Näytelmä on Kitta Saran sovittama ja ohjaama Piironginlaatikon juhlanäytelmä. Näytelmä lähtee marraskuun alkupäivinä kiertueelle maakuntaan ja sen voi nähdä myös Piironginlaatikon kotinäyttämöllä Nukketeatteritalo Mundossa Turussa (ks. Ajankohtaista).

Mikään ei sovikaan niin hyvin juhlanäytelmäksi kuin Helakisan kirjoittama kuningaskuntatarina. Lisäksi dramatisoinnin pitää olla sellainen, että kuningas hoitelee kotiasioita ja kuningatar saa keskittyä bisnekseen. Herkutteluun taipuvaisella kuninkaallisella korkeudella nimittäin on tässä tapauksessa tötterövanukastehdas, jonka kuningatar panee tuottamaan saneeraamalla.

Tämä kuuluu maalmanlaajuiseen taantumaan, ja samalla vihjaa naisten nousuun talouden ja yritysten johtajiksi.

Osa tuotannosta siirretään Kiinaan, osa työntekijöistä lomautetaan, osa tuotannosta joutuu laatusyyniin, osa saa painua Honoluluun (saavat kai potkut), mutta kuningatarpomo löytää ydinalueen, josta jalostaa menestyvä liiketoimi.

Aikuisluonteestaan huolimatta tarina oli jalostettu viimeistä lavastettaan myöten niin, että se upposi lapsiin, itse asiassa he olivat mukana tarinassa, kommentoivat ja hekottivat. Aikuisissa kulkee sisäisen ilon ja naurunhohotuksen induktiovirta, joka saa aikaan vapautuneita ja tyytyväisiä jälkikommentteja. Kaikki saivat viipyä hetken itselleen vieraahkossa ja mystisessä maailmassa.

Mutta mitä tapahtui? Kuningatar muuttuu kamarineidoksi, jolta vaipanvaihto ei suju ja imetyskin muuttuu ennen aikojaan kaurapuuron keitoksi. Yhdeksän julmetusti kiljuvan prinssin kanssa tehty lyhyt työrumeama päättyy erokirjeeseen. Koska kuningatar itse ei prinssipilttejä kaitse, taloon tulee kotiopettaja. Tämän etsintä lehti-ilmoituksin on toteutettu hauskasti paikallislehtien ja paperinukkeketjujen (toimeen halukkaat) avulla. Kukaan hakijoista (hammaslääkäri, kampaaja, ym onnenonkijoita, jotka olisivat vieneet prinssien kruunutkin panttilainaamoon) ei kelpaa nirsolle kuningattarelle.

Kuningatar vie prinssit kouluun, amk-rehtorin pakeille. Tämä riisuu kruunut (”naamarit”), ja tekee pojista kunnon ammatin harjoittajia: kalastajan, kirjailijan, maatalouslomittajan, kuvataiteilijan, puutarhurin, muusikon, räätälin ja maanviljelijän. Myös oppilaitosten nimet on valittu lähitienoolta. Kuningatar pyörtyy.

Painajaisuni – maailma muuttuu

Kuningatar näkee painajaisunen siitä, kuinka maailma tulee muuttumaan. Mutta kuinka käy kuningaskunnan? Kuinka käy kuningattaren? Sitä en kerro. Mutta lopulta hänestä tulee Uudenkaupungin ja Laitilan välistä julkista liikennettä hoitava toimihenkilö, bussikuski. Maailman ääriin hyviin virkoihin ja työtehtäviin sijoittuneet pojat pitävät äidistään oivallista huolta.

Nukketeatteri Piironginlaatikko päätti, kuinkas muuten, juhlanäytäntönsä kuninkaallisesti. Kaikki saivat mehua ja juhlahyvää.

1256893936_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kaarina Helakisan sadun prinsseillä on paljon kertovat nimet: Erik I, Toivo II, Konrad III, Niilo IV, Viljami V, Kustaa VI, Sebastian VII, Carl Gustaf VIII ja Yrjö IX.