MIELIPIDE

Kuntien jäsenmaksut maakuntaliitolle lopetettava aluehallinnon uudistuksen jälkeen – maakuntaliiton ”pikkueduskunta” tulee valita vaaleilla

Uusikaupunki maksaa yleishallintonsa kuluina vuosijäsenmaksua Varsinais-Suomen liitolle 105.235 euroa. Varsinais-Suomen liitto on kuntayhtymä, jonka muodostavat maakunnan 28 kuntaa. Liitto rahoittaa toimintaansa kuntien väestömääriin perustuvilla maksuosuuksilla (jäsenmaksuilla).

Maakuntaliitto toimii nyt aluekehitysviranomaisena sekä suunnittelu- ja edunvalvontaorganisaationa. Liitto solmii myös kansainvälisiä yhteistyösopimuksia Euroopan eri alueiden kanssa. Liitto jakaa muun muassa EU-rahaa.

Aluehallinnon uudistuksen jälkeen maakuntaliittoja ohjaa työvoima- ja elinkeinoministeriö, jonka tontille alueiden kehittäminen siirrettiin viime vuonna. Yhdeksäntoista maakuntaliittoa olisivat myös opetusminiteriön uusia yhteistyökumppaneita.

Maakuntaliiton rooli muuttuu, siitä tulee valtion aluehallinnon strateginen osa. Silloin on luonnollista, että maakuntaliiton kuntayhtymähallinto puretaan ja liiton rahoituksesta vastaa kokonaan valtio.

Kuntien jäsenmaksut maakuntaliitolle onkin uudistuksen jälkeen lopetettava. Ministeriö(ide)n ohjaamaan valtion aluehallintoon ei näet voi olla jäsenmaksua, jonka maksamalla kunnat saavat äänensä kuuluville. Valtio ei voi olla imemässä hallintorahaa kunnilta. Kunnat saavat puhua kunhan ensin maksavat sanottavastaan!

Varsinais-Suomen liiton korkein päättävä elin on satajäseninen maakuntavaltuusto, jonka jäsenet ovat kotikuntiensa kunnanvaltuutettuja. Valtuuston puheenjohtajiakin on peräti neljä. Maakuntavaltuusto on kooltaan puoli eduskuntaa, todellinen ”pikkuparlamentti”, joka kokonsa puolesta on ylisuuri ja siksi jakanut todellisen vallan yhdeksäntoistajäseniselle hallitukselleen. Asiaan kuuluu että hallituksella on kolme puheenjohtajaa.

Vaikka liitto sanoo sovittavansa ”yhteen eri viranomaistahojen toimenpiteitä”, se on rooli voisi olla valtion ja maakunnan (ja kaiketi myös yksityisen kunnan) eräänlainen välimieshallinnollinen toimija. Maakuntaliitto vastaa muun muassa maakuntatasoisesta maankäytön suunnittelusta, mutta maankäyttö- ja kaavoitustehtävä on annettu kunnille.

Maakuntaliitto on tulevaisuudessa tiukasti valtion käskyläinen, mutta valkokaulus-, haalari-, karvalakki-, karvakenkä-, silakka- ja susilähetystöt reissaavat isoon parlamenttiin aina kun kunnissa ilmenee asukkaiden kannalta ongelmallisia tilanteita.

Eikö olisikin järkevää, että maakuntahallintoa valtuustoineen ja hallituksineen sekä kevennettäisiin että maakuntaliiton päätöksentekijät valittaisiin kunnallisvaalien yhteydessä yleisillä vaaleilla? Ja ennen kaikkea maakuntavaaleilla, joihin voisivat asettua ehdokkaaksi puolueiden lisäksi muun muassa kansalaisjärjestöt.

Toisaalta poliittisen hallinnoinnin jumittunut pönäkkyyden tarve ja toisaalta sen ajopuumainen toimintakulttuuri ovat luomassa ristiriitatilanteita, joissa kansalaiset ovat ymmällä, ja ilmentävät ajatuksensa ja kantansa yhteiskunnan ”torpparijäsenenä” ensisijaisesti muutosvastarintana: ”kouluani ette lopeta”, tai ”minun aitani taakse ei tehdä.”

Olli Haapala, Uusikaupunki