Nuorison ja opiskelijoiden rauhanjuhla pidettiin Berliinissä 1951 (juliste Pablo Picasso, yksityiskohta). YK:n Aseidenriisuntaviikko 1979. Amnesty Internationalin juliste (osa) ihmisoikeusaktivisti ja toimittaja Anna Politkovskajan (1958-2006) muistolle.

Suomen Rauhanpuolustajien 60-vuotisjuhlanäyttely

Uudenkaupungin paikallisyhdistys kokosi vaikuttavan julistenäyttelyn

Julisteita kuudelta vuosikymmeneltä. Koonnut Suomen Rauhanpuolustajien Uudenkaupungin paikallisyhdistys ry. Galleria Kirjava, Uudenkaupungin kirjasto, 30.11.asti, avoinna ma-pe 10-19 ja la 10-14.

UU 5.11.2009 / Olli Haapala – Maailman Rauhankokouksessa kesäkuussa 1955 Helsingissä oli 1841 edustajaa 68 maasta. Työpaikoilla, ulkoilmatilaisuuksissa, seminaareissa ja eri paikkakunnilla järjestetyissä tilaisuuksissa puhuivat muuun muassa kirjailijat Pablo Neruda, Ilja Ehrenburg, Jean-Paul Sartre, Alexander Korneitshuk, Monica Felton, Suomesta Elina Vaara, Helvi Hämäläinen, Oscar Parland, Olavi Siippainen, Arvo Turtiainen, Jarno Pennanen, Helmi Svensson-Timari, Raiku Kemppi sekä Suomen tunnetuin rauhanaktivisti professori Göran von Bonsdorff.

Helsingissä hyväksyttiin vetoomus atomiasevarastojen hävittämisestä sekä niiden lopettamista kaikissa maissa. Edelleen kokous antoi lausumat aseidenriisunnasta ja ydinaseista, sotilasblokeista ja turvallisuudesta, kansallisesta suvereenisuudesta ja rauhasta, taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista, kulttuurivaihdosta, kasvatuksesta ja nuorisosta sekä rauhanvoimien yhteistoiminnasta. Maailmanlaajunen rauhanliike oli syntynyt.

Helsingin kokouksen julisteita on tiettävästi jäljellä vain yksi. Se löytyi Turusta, mutta matkasi Turusta Uuteenkaupunkiin kaksi vuotta sitten Suomen Rauhanpuolustajien Uudenkaupungin paikallisyhdistyksen 30-vuotisjuhliin. Yhdistys sai sen lahjaksi. Ainoa säilynyt juliste löytää ensi vuonna paikkansa Kansan Arkistossa ja palaa näin takaisin Helsinkiin.

Mutta samassa yhteydessä kansalaisjärjestöjen, työväenliikkeen ja työväestön sosiaali- ja kulttuurihistoriaan liittyvää aineistoa kokoava ja tallentava laitos saa kokoelmiinsa puolensataa rauhanjulistetta, jotka ovat tällä hetkellä näyttelynä Uudessakaupungin kirjastossa Galleria Kirjavassa.

-Julisteita on koottu Helsingistä, Turusta ja Uudestakaupungista. Näyttely Julisteita kuudelta vuosikymmeneltä on myös Suomen Rauhanpuolustajien juhlanäyttely, joka lähteekin kiertämään eri paikkakunnille ennen päätymistään arkistoon, kertoi Ilmo Suikkanen. Kokonaisuus on siis koottu Uudessakaupungissa paikallisyhdistyksen puheenjohtajan toimesta.

-Eri rauhanliikeiden ja -tapahtumien julisteita on aikojen kuluessa hävinnyt varsin paljon, mutta nyt on jo aloitettu digitalisointi ja joitakin tällaisia julisteita on mukana näyttelyssä.

Kuvataiteilija Pablo Picasso on ollut alusta asti mukana rauhanliikkeessä ja hänen käsialaansa on nykyinen rauhansymboli valkoinen kyyhky. -Ensimmäisissä julisteissa kyyhky muistuttaa eläväää lintua, kunnes Picasso sitten piirsi kaikkialla tunnetun rauhankyyhkyn ”prototyypin”.

Näyttelyn julisteissa kiteytyy tietty viesti: sota (Vietnamista Irakiin ja Afganistaniin), sotilasvallankumoukset, apartheid, euro-ohjukset, neutronipommi, valtioiden poliittiset ongelmat (Chile, Gaza), asevarustelun pysäyttäminen, ihmisoikeusloukkaukset, liittoutumattomuus (Nato ja Suomi) ja monet erilaiset muut kampanjat.

Paikallisyhdistys on järjestänyt myös kilpailun, jossa kävijät voivat valita omasta mielestään rauhanasian kannalta sekä tärkeimmän että toteutukseltaan vaikuttavimman julisteen. Palkinnoksi Ilmo Suikkanen lupaa julisteita ja Rauhanpuolustajien Maailmankaupan (Reilun kaupan) tuotteita.

Maailmanlaajuinen rauhanpuolustajien liike perustettiin Pariisissa huhtikuussa 1949 toisen maailmansodan raunioille. Kylmä sota vaikeutti kansojen selviytymistä sodan tuhoista. Rauhanpuolustajien puheenjohtajaksi valittiin tiedemies Frédéric Joliot-Curie, joka lausui periaatteen koko liikkeelle: ”yhden kansan, enempää kuin eristetyn yksilönkään, on mahdotonta torjua sotaa. Siihen tarvitaan kansojen yhteistä toimintaa”.

Ensimmäisen vetoomuksensa rauhanpuolustajat esittivät Tukholmassa 1950. Siinä vaadittiin ”atomiaseen ehdotonta kieltoa”. Suomessa vetoomuksen allekirjoitti 980.000 kansalaista ja koko maailmassa allekirjoituksia kertyi huikeat 500 miljoonaa.

Julistenäyttely kertoo myös sen, että rauha on iloinen asia, joka merkitsee oikeutta työhön ja toimeentuloon, koulutukseen, terveydenhuoltoon, turvattuun vanhuuteen ja elämään ilman vainoa ja sortoa. Nämä voivat toteutua laajamittaisesti vain rauhan oloissa.

Helsingistä Uuteenkaupunkiin. Maailman Rauhankokouksesta Helsingissä tulee ensi vuonna kuluneeksi 45 vuotta. II maailmansodan jälkeisissä tunnelmissa syntynyt rauhankiike on kasvanut maailmanjuisiksi liikkeeksi, ja tuottanut myös hedelmää. Miika Salminen (Hallun koulu, 5 lk) sijoittui Uusikaupunki Rauhankaupunki ry:n viime vuonna järjestämässä rauhanaiheisessa piirustuskilpailussa sarjassaan kolmanneksi omalla näkemyksellään rauhan solmimisesta kahden erilaisen ihmisryhmän kesken. Ainesta julisteeksi?