Kevyt kenttäoikeus ja niskalaukaus

Uusikaupunki lakkautti viisi lähikoulua – ja otti lajin Suomen ennätyksen

UU 14.12.2009 (päivitetty viimeksi 15.12. klo 9.40) – Haapaniemen, Hallun, Lahden, Pohjoiskulman ja Seikowin koulujen kohtalo sinetöitiin tänään Uudenkaupungin kaupunginvaltuustossa. Koulut lakkautetaan ensi lukuvuoden alussa 31.7.2010. Kuukausi sitten asia lykättiin lisäselvityksiä varten. Nekään eivät auttaneet, vaan käytänössä jo vuoden alussa syntynyt päätösesitys nuijittiin suomalaisen kouluhistorian uudella ennätyksellä. Aikaisemmin ei ole yhdellä nuijan kopautuksella lakkautettu viittä koulua.

Lakkautuspäätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 22-21.

Kuudeskin koulu (Pyhämaa) oli liipasimella, mutta se armahdettiin määräämällä sille minimikooksi 20 oppilasta.

Lisäksi päätettiin valmistella ja toteuttaa kaksi yhtenäiskoulua: Pohitullin koulu – Viikaisten koulu ja Kalannin koulu – Männäisten koulu. Pohitullin koulun musiikkiluokille sisäänotto aloitetaan ensimmäiseltä vuosiluokalta alkaen.

Osa peruskouluverkon supistamisesta syntyneistä säästöistä on tarkoitus käyttää peruskoulujen opetuksen ja lukiopetuksen laadun keittämiseen.

Uudenkaupungin valtuusto päätti ennen lakkauttamispäätöstä olla järjestämättä neuvoa antavaa kansanäänetystä. Sitä tukemaan kerättiin noin 2000 asukkaan allekirjoittama vetoomus.

Raskas ratkaisu - "pieni asia"

Taloudellisen taantuman vuoksi kaupungin säästöohjelmaan otetun kouluverkkoselvityksen ratkaisu perustui lähes yksinomaan muuttotappiokunnan väestö- ja oppilasennusteisiin tukeutuneen konsultin arviointeihin. Ratkaisun tehnyt ohjausryhmä perusteli jo lähes puoli vuotta sitten syntynyttä kantaansa myös opetuksellisin seikoin, mutta perusteluissa ei tullut esiin seikkoja, joita myöhemmin esitetyissä vaihtoehdoissa ei ollut mukana. Viime vaiheessa esitetty kaikki koulut säilyttävä vaihtoehtokin olisi tuonut tyydyttävät säästöt.

Päätösten lähtökohtana olisivat voineet olla myös koulujen puolustajien vasta lyhyen asemasodan loppuvaiheessa esiintuomat arvokysymykset, yhteisöllisyyden merkitys ja kaupungin tasapuolisen alueellisen kehittämisen periaate.

Tehtyä päätöstä perusteltiin myös ”raskaana ratkaisuna, joka kuitenkin on voitava tehdä, kun sen aika on”. Puoluerivit rikkoneen äänestyksen seurauksilta ei vältyttäne seuraavissa valtuustovaaleissa. Koulujen lakkauttamista voi pitää myös aluepolitiikkana, jossa maaseudun kurjistumista jatketaan puhtaasti puoluepoliittisista luutorneista käsin.

Siinä missä yksi valtuutettunuori näytti johdolle ymmärtävän lojaaliutensa mutta ratkaisi kantansa toisin, toinen jäi miettimään "täyspäisyyttään". -Joudun tosissani miettimään onko tällaisessa touhussa oikein mitään mieltä. Tuntuu pahalta, kertoi Johanna Ruoranen (sd).

He lakkauttivat viisi koulua

Pentti Aitamurto ja Harto Forss (vas); Antti Haapavuori, Janne Sjölund, Arto Kallinen, Pirkkoliisa Suominen (ent. Heino), Harri Nieminen, Jukka Järvinen, Mauri Rostén, Päivi Korhonen, Lea Myllymäki ja Jouko Antola (sdp); Kari Vainio, Eija Maikola, Nina Jefimoff, Maija Junkola-Lehtonen, Marja Tuomainen, Leena Anto ja Heikki Wala (kok); Ville Haapasalo (kesk); Ari Lehtonen ja Veijo Nummi (ps); 22 valtuutettua.

Kaupunginhallituksen lakkauttamispäätökselle oli olemassa useita vaihtoehtoisia malleja, mutta niistä valtuustoon tuotiin vain yksi. Esko Tähtisen (sd) vastaehdotuksessa kaikki alakoulut säilytettiin ja samanaikaisesti kertyi vuositasolla säästöä noin 510.000 euroa (ensi vuonna syyslukukaudella 266.000 euroa). Tähtinen sanoi ehdotuksen syntyneen valtuutettujen yhteistyönä yli puoluerajojen.

-Esitän että sulkemisiin ei mennä, ja kuitenkin samalla saadaan aikaan tavoiteltu säästö. Ensiksi, koululaiset voivat käydä pieniä turvallisia kouluja lähellä kotia, mukaanlukien Hakametsän, Pohitullin, Saarniston ja Seikowin koulut. Toiseksi, kyläkoulut saavat oppilasmäärän minimiksi 30 (Pyhämaa 20) viideksi vuodeksi, jolloin kylille annetaan mahdollisuus kehittyä.

Tähtisen ”mallissa” oli mukana myös Viikaisten ja Pohitullin sekä Männäisten ja Kalannin koulujen hallinnon yhdistäminen. Tähtistä kannatti ensimmäisenä Mauri Kontu (kesk).

Kaupunginhallituksen ehdotusta puolustanut Heikki Wala sanoi, että vain rakenteisiin puuttuminen takaa pysyvät säästöt. -Nyt lapsia on käytetty koulutaistelun välikappaleina.

Koulutoimenjohtaja Inkeri Parviainen ei vaihtoehtomalleille lämmennyt. -Yhdessäkään niistä (malleista) ei haeta sästöjä rakenteista. Vaikka viisi koulua päätettäisiin nyt lakkauttaa, meillä on 8 koulua 1000 oppilaalle. Hän oudoksui myös erityisopetuksen ja tukea tarvitsevien oppilaiden tuen vähentämisestä ”kärsimykseen asti”. -En luullut että tällaista voidaan esittää valtuustossa. En ole uskoa tätä todeksi.

Jäljelle jäävissä kouluissa mahdollisesti terveysriskejä

Koulujen lakkauttamispäätöstä edeltänyt keskustelu muistutti välillä opettajainhuonetta lukujärjestystä laadittaessa, tai sinkoutui välillä oman puheenvuoron painavuuden arviointiin omasta sotilasarvoista käsin. Mutta eräs varsin erikoinen episodi kiinnitti valtuutettujen huomiota. Antti Haapavuori (sd) kertoi, puolustaessaan hallituksen kantaa, että asiaan liittyy myös aseellinen uhkaus. Epäselväksi jäi, oliko kysymyksessä anonyymi kynä paikallisessa blogikeskustelussa, oikea pystykorva vai episodi painajaisunesta.

Kyläkoulujen puolesta hartiavoimin työtä tehnyt Johanna Ruoranen (sd) sanoi kouluverkon uudistamisessa olevan samalla kysymys koko kaupungin kehittämisestä. -Kaupunkia on kehitettävä alueellisesti tasapuolisesti.

Ruoranen totesi, että valtuutettu voi esittää kuntalaisen huolenaiheita ja kysymyksiä valtuustolle. -Yksi kysymys koski Pohitullin koulua ja sen mahdollisia terveyriskejä.

Ruoranen oli etsinyt raportteja tähän mennessä tehdyistä sisäilmaselvityksistä ja rakennuksen kuntotarkastuksista. -Papereita puuttuu ja on kateissa. Joutuu kysymään, onko esimerkiksi Pohitullin koulu kunnossa ottamaan vastaa oppilaita muualta. Sama huoli koskee Männäisten koulua, jossa ei ole ollut koulutoimintaa yli 20 vuoteen. Raporttien pitää löytyä, jos kysymyksessä on lasten turvallisuus, vaati Ruoranen.

Valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola huomautti, etteivät koulujen kuntokartoitukset kuulu käsiteltävään asiaan ja kielsi niistä puhumisen. -Pakko niistä on puhua, lyö vaikka nuijalla, kuittasi Ruoranen. Moni valtuutettu sai tästä vettä myllyynsä. Lakkauttamista vastustaneiden puheisiin ilmestyivät esimerkiksi käsitteet niskalaukaus ja jo mainitut sotilasarvot.

Eriävä mielipide

Viiden koulun lakkauttaminen tykötarpeineen aiheutti eriävän mielipiteen. Sen laatija Johanna Ruoranen kertoi pitävänsä syntynyttä ratkaisua huonona. -En usko sen parhaalla mahdollinen ratkaisu perusopetuksen kehittämiselle, yksin siksi että oppimisympäristöt eivät ole asianmukaisessa kunnossa.

-Syntynyt päätös ei paranna oppilaiden oppimisedellytyksiä, sillä sen seurauksena opetusta annetaan suuremmissa ryhmissä kuin mitä vastaehdotuksessa esitettiin. Lisäksi opetusta tullaan antamaan opetustiloissa, jotka eivät ole olleet aikoihin opetuskäytössä, mm. jotkin Pohitullin luokat ja Männäisten vuonna 1983 koulukäytöstä poistettu rakennus.

-Myöskään opetuksen laatu ei parane, koska luotettavaa tietoa ei ole isomman opetusryhmän eduista, varsinkaan heikompien oppilaiden osalta. Pienistä kyläkouluista siirtyvillä on vaikeaa sopeutua ns. normaaliluokan opetusryhmiin, sillä hehän ovat yhdysluokilla opiskelleet kahden vuosiluokan oppiaineita. Lisäksi kaupungin tasapuolinen kehittyminen päättyy, kylien puuttuminen maakuntakaavasta heikentää kapungin omagoa.

Näin todetaan eriävässä mielipiteessä, jonka allekirjoittivat useimmat koulujen lakkauttamista vastustaneet valtuutetut.

Koulupuuro muuttui joulupuuroksi. Kaikille valtuutetuille kaupungin tarjoama joulupuuro ei maistunut. -OH