Suomalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt kolmessa vuodessa
Lähes joka kymmenes suomalainen kertoo olleensa väkivallan kohde kolmen vuoden aikana.
UU 16.12.2009 - Poliisin valtakunnallisen turvallisuustutkimuksen tulokset ovat valmistuneet: ssuomalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt vuodesta 2006 muutaman prosenttiyksiön verran. Lisäksi kansalaisten huolenaiheita ovat taantuman myötä työttömyys ja syrjäytyneisyys.
Yhtenä syynä lisääntyneeseen turvattomuudentunteeseen on, että aiempaa suurempi osa kansalaisista on joutunut väkivallan uhriksi. Vastaajista 7,3 prosenttia ilmoitti joutuneensa väkivallan kohteeksi kolmen vuoden aikana eli väestöön suhteutettuna noin 280.000 kansalaista on joutunut väkivallan kohteeksi tai uhriksi kolmen vuoden aikana. Lisäys on noin 45.000 kansalaista edelliseen kolmivuotisjaksoon verrattuna.
Myös poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset ovat lisääntyneet samalla kolmivuotisjaksolla suhteessa saman verran. Tänä vuonna väkivaltarikokset kuitenkin vähenevät 7-8 prosenttia edellisvuodesta. Erityisesti väkivallan uhriksi ovat joutuneet 20-24 -vuotiaat miehet, joista lähes joka viides on kokenut väkivaltaa kolmen vuoden aikana.
Turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Sitä edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö ja avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan. Kansalaisten mielestä turvallisuutta parannetaan parhaiten nuorisotoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia lisäämällä.
-Kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Tämä tutkimus antaa tärkeää tietoa yhteistyön tarpeisiin turvallisuussuunnitelmien pohjaksi, toteaa poliisiylijohtaja Mikko Paatero.
Tutkimuksessa selvitettiin myös kuinka turvalliseksi ihmiset kokevat liikkumisen kotikuntansa keskustoissa tai omalla asuinalueellaan myöhään viikonloppuiltaisin. Edelleen noin viisi kuudesta vastaajasta kokee olonsa turvalliseksi omalla asuinalueellaan ja noin kaksi kolmesta vastaajasta kokee olonsa turvalliseksi keskusta-alueilla.
Poliisin koettiin tänä vuonna tehdyssä selvityksessä onnistuneen kokonaisuudessaan yhtä hyvin kuin vuonna 2006. Kansalaisten mielestä poliisi on onnistunut aiempaa paremmin selvittämään rikoksia, mutta poliisin liikenne- ja muun valvonnan koetaan hieman heikentyneen.
Kansalaiset arvioivat poliisin onnistuneen selvästi aiempaa heikommin lupapalvelujen hoitamisessa. Lupapalvelut ovat kansalaisten mielestä kuitenkin edelleen hoidettu erittäin hyvin, sillä puolet vastaajista antaa arvosanan 9-10.
Lupien määrä on lisääntynyt samalla kun henkilöstön määrä on pysynyt ennallaan, mikä on aiheuttanut ruuhkaa lupakanslioissa. -Lupahenkilöstön määrää tullaan lisäämään, mikä on linjattu jo Poliisi 2020- työryhmän raportissa, toteaa poliisiylijohtaja Mikko Paatero.
Tutkimuksessa selvitettiin myös kuinka tärkeänä kansalaiset pitävät erilaisia poliisin palveluja. Tärkeimpänä pidetään hälytyspartioiden nopeaa saapumista sekä rikosten nopeaa selvittämistä sekä poliisin hyvää näkyvyyttä.
Selvästi aiempaa suurempi osa kansalaisista pitää poliisin tarjoamia internetpalveluja tärkeinä muun muassa rikosilmoituksen tekemistä internetin kautta ja sähköistä ajanvarausta. Etenkin alle 20-vuotiaat pitävät tärkeänä mahdollisuutta keskustella poliisin kanssa internetin keskustelupalstoilla. Poliisi on alkanut aktiivisesti toimia internetissä muun muassa IRC-Galleriassa ja Facebookissa.
-Poliisin turvallisuustutkimus on ainoa lajissaan, joka tuottaa näin laaja-alaisesti paikallista tietoa turvallisuusasioista. Kansalaisten käsityksiä turvallisuudesta hyödynnetään muun muassa kuntien turvallisuussuunnittelussa, kertoo suunnittelija Petteri Suominen Etelä-Suomen poliisin lääninjohdosta.
Poliisin tekemässä tutkimuksessa on mukana lopulta 46.139 suomalaista 15-74 -vuotiasta henkilöä. He edustivat 41 prosenttia noin 114.000 kyselylomakkeen saajasta. Vastaajat valittiin Väestörekisterikeskuksen ryväs- ja satunnaisotannalla ja painotettiin alueiden väestöpohjan mukaan. Internetsivuja vastauksessaan käytti hyväkseen 15 prosenttia vastaajista. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään 0,5 prosenttiyksikköä.
