KOLUMNI 5.10.2009 / Olli Haapala
Väestönkehitys sanelee reunaehdot kouluverkkoon taloudellisin tai pedagogisin perustein tehtäville muutoksille
Eväitä maanantai-illan kouluverkkotarkastelun yleisötilaisuuteen Kultturikeskus Crusellissa klo 18 ja tiistaina 6.10. klo 18 Kalannin koulun liikuntahallissa.
1 - Suomalaiset
Suomalaisilta kysyttiin viime keväänä tehdyssä tutkimuksessa mikä kunnan palveluista pitää olla jäljellä tilanteessa, jossa kaikki muut palvelut on lopetettu. Se on peruskoulu, jonka olisi pitänyt kunnan velvollisuutena 98 prosenttia suomalaisista. Kaikki muu saa mennä ennen peruskoulua. Vanhukset hoidettaisiin kotona perheissä ja kirjat ostettaisiin kirjakaupasta, -kerhosta tai kirpputorilta. Urheiluhallit tehdään talkoilla ja katujen kunnostus lotto- ja pelivoitoilla. Sairaita hoitaisivat ne jotka osaavat, mutta peruskoulu on pyhä, sen täytyy olla ilmainen, vaikka sitten opetus tapahtuisi kynttilänvalossa.
2 – Uudenkaupungin peruskoululaiset
Kouluverkkotarkastelun ohjausryhmää tukevan FCG Efeko Oy:n johtavat konsultit Raila Oksanen ja Heikki Salonsaari ovat tehneet vakuuttavan selvityksen. Väestönkehityksen ja siihen perustuvan palvelujen tarpeen ennustamisella on rajansa ja luotettavuutensa, mutta Vakka-Suomen ja Uudenkaupungin osalta tulevaisuus on onneton. Ihmeen täytyy tapahtua, jos tilanne muuttuu päinvastaiseksi.
Kaikkien muiden peruspalvelujen tarve Uudessakaupungissa pysähtyy tai vähenee, mutta vanhusten hoitopalveluiden tarve kasvaa 110 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja erikoissairaanhoidon tarve kasvaa samassa ajassa 20 prosenttia. Viimemainittua tarvitsevat tosin kaikki asukkaat.
Uudenkaupungin 7-15 -vuotiaiden väestönkehitys on muuta seutukuntaa lohduttomampi, vuoteen 2025 mennessä laskua nykyiseen on tulossa 25 prosenttia. Perusopetuksessa on silloin 1185 oppilasta (väkiluku on 15.035), kun heitä ensi vuonna on vielä 1402. Kaksi vuotta sitten perusopetuksessa oli 1596 oppilasta (väkiluku oli 15.926), eli juuri tällä hetkellä ja muutaman vuoden tästä eteenpäin vähenemisen nopeus on suurin.
3 – Väestöpyramidit
Tein Tilastokeskuksen taulukointijärjestelmän apuneuvoilla Uudenkaupungin väestöpyramidit nyt ja kymmenen vuotta sitten. Kutsun tulevaisuuuden ”reproduktiopotentiaaliksi” 0-15 vuotiaiden kerrostumaa, jonka koolla on ratkaiseva merkitys väkiluvun kasvulle alueella (kunnassa), siis ilman nettomuuttoa alueelle. Eli mitä leveämpi ja tasaisempi pyramidi on alaosastaan, sitä varmemmin asukasluku kasvaa pitkällä tähtäimellä olemassaolevien elinolojen varassa. Kunnalla on varaa jopa poismuuttajiin, eli kunta on maan väestöllisen alueellisen rakennemuutoksen resurssi. Muuttoliike on kuitenkin jatkuvaa heiluriliikettä, jota sääntelevät muut seikat kuin ihmisen biologinen kello.
Uudenkaupungin väestöpyramidit 1988 ja 2008 ovat muodoltaan hyvin samankaltaiset, niiden ero on paljolti vain väkiluvun vähenemistä (17.479 > 15.886). Kymmenen vuoden takainen 42-52 -vuotiaiden kerrostuma on noussut harvenneena 10 vuotta kohti huippua.
Yksi merkittävä ero kymmnessä vuodessa on tapahtunut: nuorten aikuisten (18-35 vuotiaat) väestökerrostuma (kun se suhteutetaan väkilukuun) on paljolti haurastunut.
Uusikaupunki 1998 ja 2008: väestön jakauma iän ja sukupuolen mukaan. Väestötieteellisesti Uuttakaupunkia voi pitää kotipaikkauskollisten miesten keskikokoisena maaseutukaupunkina.
Pyramidin alaosa paljastaa myös sen, mikä on kaikien tiedossa, syntyvyys korvaa vain vaivoin kuolleisuuden. Pyramidin alin osa näyttää rapautuneen ja se on sitä myös väkilukuun suhteutettuina ikäryhminä. Uudenkaupungin väestöllisen kehityksen perimmäisen syy on kuitenkin hedelmällisessä iässä olevien naisten ”aliedustus”. Uusikaupunki on ollut perinteisesti nuorten ja aikuisten miesten kaupunki. Vaikka kaupungissa on muun Suomen tapaan naisten enemmistö, 17-40 -vuotiaita naisia on ollut jo kauan merkittävästi vähemmän kuin miehiä: 1998 heitä oli 211 vähemmän ja viime vuonna 143 vähemmän kuin samanikäisiä miehiä. Onko se paljon vai vähän? En tiedä, mutta kaksin- tai kolminkertainen ylimäärä nykyiseen verrattuna olisi lähellä ”normaalia”!
4 – Missä ovat nuoret aikuiset?
Nousiaisten ja Turun väestöpyramidien vertailu taas paljastaa nuorten aikuisten (18-35 vuotiaiden) asuinkunnan. He muuttavat maakunnan tai maan pääkaupunkiin: Turun (tai Helsingin) väestöpyramidiissa on näkyvissä väestönkerrostumansa. Ilmiö tunnetaan myös kaupungistumisena, jonka syyt ovat moninaiset.
Uudenkaupungin, tai Nousiaisten väestöpyramidissa näkyvä ”nuorten aikuisten kurouma” on tyypillinen lähes kaikille kasvukeskusten ympäryskunnille. Keskus (Turku) taas on lihonut pyramidinsa vastaavalta ikäalueelta. Kun maaseutu kunnat toivovat väkilukunsa kasvavan, lähes tulkoon ainoa keino siihen on tämän vuoksi kuntaliitos!
Kouluverkkotarkastelun solidi lähtökohta on alueen väestönkehitys, joka likipitäen sanelee reunaehdot kustannuslaskelmille sekä taloudellisin tai pedagogisin perustein tehtäville ratkaisuille.
Nousiainen ja Turku 2008: väestön jakauma iän ja sukupuolen mukaan.
