Kosteikon rakentaminen voi alkaa ongelmalliselta tulvapellolta. Lounais-Suomen ympäristökeskus opastaa maataloutta perustamaan ympäristön- ja vesistönsuojelun kannalta monivaikutteisista kosteikoita herkästi tulviville pelloille, pellon reuna-alueille tai metsämaalle luontaisiin notko- ja painannepaikkoihin. Kosteikon hoitoon saa ei-tuotannollista investointitukea. Kuva © LOSyke & Anni Karhunen.
Suomen ympäristöystävällisin maanviljelijä haussa
UU 21.9.2009 – Itämeren ympäristön maat valitsevat kukin ehdokkaansa ”Vuoden viljelijäksi”. Tittelin saa maanviljelijä, joka esimerkillään näyttää Itämeri-ystävällisen viljelyn parhaita käytäntöjä. Yhdeksän maan yhdeksästä voittajasta julkistetaan koko Itämeren alueen voittaja marraskuun lopulla Riikassa Latviassa järjestettävässä konferenssissa. Kilpailun käynnistivät WWF yhdessä yhdessä Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöfoorumin (Baltic Farmers Forum for the Environment) ja Itämeren lähialueilla toimivien maanviljelijäjärjestöjen kanssa.
Kilpailussa annetaan siis tunnustusta viljelijöille, jotka edistävät muun muassa innovatiivisia menetelmiä tiloiltaan tulevien valuntamäärien vähentämiseksi. Kilpailun tavoitteena on välittää positiivista viestiä ja innostaa muita viljelijöitä siirtymään Itämeren kannalta suotuisampiin viljelymenetelmiin, joista muut voivat ottaa oppia. Lisäksi sen tarkoitus on lisätä alueellista yhteistyötä, jolla edistetään maatalouden hyvien käytäntöjen käyttöönottoa ja niistä tiedottamista.
Maakohtaiset loppukilpailuehdokkaat esittelevät näin erityyppisiä ratkaisujaan ja käytäntöjään koko Itämeren alueen maataloudelle. Voittajat tulevat tunnetuiksi jo kansallisissa tiedotusvälineissä maansa voittajaviljelijöinä. Maavoittajat kutsutaan konfrenssiin Riikaan. Mukana on myös Itämeren alueen maatalouden parissa toimivia julkisia ja yksityisten sektorin edustajia.
Kansalliset tuomaristot käyvät läpi kansallisiin kilpailuihin tulevat hakemukset ja valitsevat voittajat. Lopullisen voittajan Riikassa valitsee kansainvälinen tuomaristo. Kilpailuhakemuksia WWF:lle voivat lähettää yksittäiset viljelijät, viljelijäjärjestöt ja muut asianosaiset.
