Merimetso leviämässä pohjoiseen - pesivä kanta lisääntyi eniten Kustavista pohjoiseen olevalla merialueella
UU 30.7.2009 - Suomen merialueiden merimetson pesivä kanta kasvoi tänä vuonna neljänneksen (26 prosenttia) noin 16.000 pariin. Pesimäkannassa on mukana noin 2.700 laittomasti tuhottua pesää, joista arvioidaan hävitetyn lähes kymmenentuhatta munaa ja poikasta.
Merimetsoyhdyskuntia havaittiin 70:llä luodolla 48, joista hävityksen kohteena oli jopa kolmannes. Merimetsokannan kasvu on taantunut lähemmäksi normaalia Etelä-Itämereltä suuntautuneen tulomuuton vähetessä.
Pesimäkannan kasvu oli kolmanneksi alhaisin vuoden 1996 jälkeen, jolloin merimetso pesi ensi kertaa Suomessa. Vuotuinen kasvu on ollut 2000-luvulla keskimäärin 62 prosenttia. Merimetsokannan voimakas kasvu on johtunut pääosin Etelä-Itämereltä suuntautuneesta tulomuutosta. Merimetsopari tuottaa keskimäärin kahdesta kolmeen lentopoikasta kesässä. Poikaset varttuvat pesimäikäisiksi kaksi- tai kolmivuotiaina.
Pesimäkanta kasvoi voimakkaimmin Selkämerellä (55 prosenttia viime vuodesta) Selkämerellä. Siellä pesiä laskettiin yli 5.600. Sekä Suomenlahdella että Saaristomerellä laskettiin noin tuhat pesää vähemmän kuin Selkämerellä. Suomenlahdella pesimäkannan kasvu keskittyi edellisvuoden tapaan merialueen itäosaan.
Saaristomerellä lisäys oli vain 6 prosenttia. Merenkurkun ja Perämeren vähälukuiset yhdyskunnat kasvoivat 32 ja 14 prosenttia. Kuudessa suurimmassa merimetsoyhdyskunnassa pesi puolet koko pesimäkannasta, noin 1.100–1.600 pesää kussakin.
Merimetsoyhdyskuntien keskikoko luodoilla oli noin hehtaari. Valtaosa merimetsoista pesii maassa, ja ainoastaan alle viidennes pesistä sijaitsee puissa. Maapesien tuhoamisesta johtuen eräillä alueilla puupesintöjen osuus on selvässä kasvussa.
Uusia yhdyskuntia löydettiin kymmenen, joista kuusi sijaitsee Saaristomerellä, kaksi Suomenlahdella ja kaksi Perämerellä. Suurin osa uusista yhdyskunnista oli syntynyt pienille alle puolen hehtaarin kokoisille luodoille. Lisäksi muutama viime vuonna käytössä ollut merimetsoyhdyskunta oli autioitunut.
Pesätuhoja eniten Saaristomerellä
Tuhotuista pesistä noin 2.000 sijaitsi Saaristomerellä. Ihmisen hävittämiksi tulkittuja pesiä havaittiin Pernajassa, Inkoossa, Raaseporissa, Kemiönsaaressa, Länsi-Turunmaalla, Naantalissa, Maskussa, Kustavissa, Luvialla, Porissa, Kristiinankaupungissa, Korsnäsissä ja Mustasaaressa. Useimmista tapauksista on tehty rikosilmoitus poliisille. Munia tai poikasia sisältävän pesän korvausarvo on 235 euroa eli sama kuin yhden aikuisen merimetson.
Ensimmäinen tallentava valvontakamera otettiin käyttöön kuluneena kesänä, ja sillä seurataan yhdyskuntien tapahtumia. Suomen ympäristökeskus on pyytänyt virka-apua Rajavartiolaitokselta saaristoluonnon valvonnassa.
Merimetsokannasta yli 70 prosenttia pesii suojelualueilla. Useimmilla merimetsoluodoilla asustaa rikas saaristolinnusto, joka on hyvin sopeutunut merimetson naapuruuteen.
Minkin tekemiä tuhoja ei ole havaittu merimetsoluodoilla. Minkin tuhoille erityisen alttiit ruokkilinnut hakeutuvatkin pesimään merimetsoyhdyskuntien suojiin. Myös muut linnut hyötyvät merimetsokolonian antamasta suojasta. Merimetson pesien hävittäminen aiheuttaakin haittaa myös muiden lintulajien pesinnälle.
