tietysti.fi

Suomen suvessa eläkkeensaaja elää usein henkensä kaupalla

UU 5.7.2009 – Talouskriisi on vaikuttanut kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin ikäihmisiä ja eläkeläisiä huolestuttavalla tavalla. Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehyn selvityksen mukaan huono taloustilanne heijastuu kesäajan sosiaali- ja terveyspalveluihin aiempia vuosia selvästi enemmän.

-Säästötoimien osuus kesäajan toimintojen supistuksista on nyt kaksinkertaistunut esimerkiksi viime kesään verrattuna, se ei voi olla vaikuttamatta kuntalaisten hoidonsaantiin, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko.

-Kunnat sulkevat sairaalapaikkoja ja vähentävät terveyspalveluja. Henkilökunnan kesälomien ajaksi ei sijaisia palkata. Tästä kärsivät eniten ikääntyvät vanhukset, koska sosiaali- ja terveyspalvelujen merkitys on erityisesti heille paljon suurempi asia kuin muulle kansanosalle. Kun huonokuntoisia vanhuksia kotiutetaan, monessa kodissa on kesästä huolimatta hätä ja ahdistus. Osassa kunnista vanhukset taitavat jo elää suorastaan henkensä kaupalla, manailee Kokko.

Kokkko vaatii että palvelujen tuotannon ohjausta ja valvontaa on tehostettava, jotta ikäihmisten oikeudet laadukkaisiin palveluihin toteutuvat koko maassa. Kunnille on turvattava riittävät taloudelliset resurssit palvelujen toteuttamiseen.

-Jotta riittävät ja laadukkaat palvelut kyetään tarjoamaan kaikille vanhuksillemme, liittomme on uudistanut jo kauan esillä pitämämme vaatimuksen erillisen vanhuspalvelulain säätämisestä maahamme. Tässä yhteydessä on myös omaishoitajiemme tärkeälle työlle lopultakin annettava sille kuuluva arvo.

Kokon mukaan yhtenäisten kriteerien mukaisen omaishoidontuen hoitopalkkion maksamisesta maan 60.000 omaishoitajalle aiheutuvat kustannukset olisivat maksimissaan 80 miljoonaan euroa. Toisessa vaakakupissa on nykytilanne: omaishoitajat säästävät kuntien menoja noin 1,2 miljardia euroa vuodessa.

-Kun noita lukuja vertaa, luulisi päätöksenteon olevan helppoa. Olemme myös esittäneet kunnissa toimivien vanhusneuvostojen aseman vahvistamista ja niiden muuttamista lakisääteisiksi osana vanhuspalvelulakia kertoo toiminnanjohtaja Timo Kokko.

Valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asettettu vanhusten asuminen mahdollisimman pitkään kotona tai palveluasunnoissa. Laitoshoidossa on tarkoitus hoitaa vuonna 2012 vain 3 prosenttia vanhuksista. Tämä merkitsee kotiasumisen palvelujen roimaa lisäämistä. Edellisen laman aikana kotihoitoa oli määrä kehittää ja laitospaikkoja vähentää, mutta toisin kävi. Laitospaikat pysyivät ja kotihoito pantiin säästökuurille. Nyt saman virhe on toistumassa.