Lappeenrantaan lentäen halvalla, tai kuunarikahveli Joanna Saturnalla Helsingistä Goltlantiin. Uudenkaupungin Suukarin kalanjalostuslaitoksen laajennus käynnissä ja Vakka-Suomen kuntoputki lintuperspektiivistä.

Kuntakonsernin liikelaitosten ja yhtiöiden taloudenpidon läpinäkyvyys usein heikko

UU 2.8. & 4.8.2009 / Olli Haapala – Kuntien liikelaitoksissa ja osakeyhtiöissä syntyvä ”läpinäkymätön” päätöksenteko on yleistä. Kysymys on julkisten varojen käytöstä ohi luottamusmiesten ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien. Tyypillinen esimerkki on se, kun kunta ostaa yhtiönsä kautta yritysosakkeita, joiden hankinta on aikaisemmin tyssännyt lautakunta-, hallitus- tai valtuustokäsittelyssä.

Varsin suurta huomiota herätti äskettäin Lappeenrannan kaupunki lentoyhtiöineen. Fly Lappeenranta -lentoyhtiön perustivat kaupungin omistama Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt Oy ja eräät yksityiset sijoittajat. Lentoyhtiö ei noussut taloudellisesti siivilleen, jolloin Lappeenranta (kaupunkikonserni) pumppasi yhtiöön rahaa ensimmäisen toimintavuoden aikana eli viime vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa. Tänä vuonna Lappeenrannan kaupunki ja Kaupunkiyhtiöt Oy sijoitti yhtiöön vielä 850.000 euroa julkista rahaa. Kaupungista tuli lentoyhtiön pääomistaja kun sen osakepääomaa korotettiin 600.000 eurolla, jonka kaupunki merkitsi kokonaan. Kaupunki maksoi osakkeista 300.000 euroa, Kaupunkiyhtiöt Oy toisen puolen. Lisäksi kaupunkikonserni maksoi lentoyhtiönsä markkinointi- ja palvelumaksuja 250.000 euroa.

Fy Lappeenrannan liikevaihto oli viime vuonna 2,7 miljoonaa euroa ja liiketappio 1,7 miljoonaa euroa.

Uusikaupunki on mukana myös liikennealan riskibisneksessä, kaupunki on lainoittanut pääomalainalla Logger Sea Lines Oy:tä. Yhtiö harjoittaa charter-liikennettä Joanna Saturna -nimisellä kahvelikuunarilla. Pääomalainan (84.000 euroa) laina-aika päättyy ensi vuonna. Helsingissä liikennepaikkaansa pitävän charter-aluksen kotisatama on Uusikaupunki. Pääomalainoja myöntävän pääomarahaston päätöksiin luottamuselimet eivät voi vaikuttaa.

Uudenkaupungin kuntakonsernin liikelaitosten ja osakeyhtiöiden toimintaa koskeva läpinäkyvvys on sekin ollut harhateillä. Liikelaitosten johtokuntien pöytäkirjat ovat ylimalkaisia ja puutteellisia. Käsiteltävänä olevan asian yhteydessä mainitut liiteet eivät useimmiten ole mukana julkisesti saatavilla olevassa kokousaineistossa. Luottamushenkilöt ja kuntalaiset kokevat sen selvänä puutteena, etenkin kun liikelaitosten johtokunnissa käsitellään asioita, jotka ovat kunnan peruspalveluja, esimerkiksi vesi-, ja jätehuoltoa ja koulutusta.

Erityisen ongelmalliseksi kuntalaiset kokevat aikaisemmin tehdyn päätöksen vastaisen jälkipelin, joka tehdään kaupungin omistaman yhtiön kautta. Julkisilla varoilla perustettu yhtiö on vastuussa taloudestaan kaupungille. Uudenkaupungin Telakkakiinteistöt Oy toimi vastoin luottamushenkilötason päätöstä, kun se hankki itselleen 24.000 eurolla Vakka-Suomen Kuntoputki Oy:n eli hiitoputkiyhtiön osakkeita.

”Väkiluvultaan pienen Uudenkaupungin hiihtoputken toiminta on ollut mahdollista ilman merkittävää julkista tukea”, kertoo Suomen hiihtoliitto vielä toissa vuonna. Osakehankinnat tehtiin vuonna 2007. Edellisenä vuonna kaupungilla oli valtuustopäätöksen edellyttämät 10 osaketta eli 1000 euron osakepotti. Osakkeiden lisäostoista saatu tuki käytettiin kuntoputken ”markkinointiin”. Kuntoputken markkinoinnista vastaa nykyisin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Wala (kok). Osakkeiden oston voi tulkita myös yritystueksi kuntoputkiyhtiölle.

Erikoisuudessaan ainutlaatuinen hanke oli Uudenkaupungin Suukarissa Saaristomeren Kala Oy:n laajennus, jota varten piti perustaa kaupungin pääosin omistama kiinteistöyhtiö.

Uuden kiinteistöyhtiön osakepääomaksi kaupunginhallitus suunnitteli viime vuoden kesäkuussa 200.000 euroa, josta kaupungin osuus olisi 60 ja Kalasataman Kiinteistöt Oy:n 40 prosenttia. Perustettava kiinteistöyhtiö toteuttaisi laajennushankkeen lainalla, ”johon annettaisiin myöhemmin erikseen tehtävällä päätöksellä kaupungin takaus”.

Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 2,5 miljoonaa euroa, josta osa katettaisiin haettavalla investointituella (850.000 euroa). Tuen hakisi uusi perustettava yhtiö.

Saaristomeren Kala Oy toimii Kalasataman Kiinteistöt Oy:n omistamissa teollisuuskiinteistöissä. Kiinteistöyhtiön omistavat kalanviljely- ja jalostusyhtiönsä toiminnot virolaisyhtiölle viime vuonna myyneet Juhani Salminen ja Jukka Salminen. Kiinteistöyhtiö omistaa kaikki toimitilat ja kiinteistöt, joissa Saaristomeren Kala Oy toimii Suomessa ja Ruotsissa.

Saaristomeren Kala kuuluu virolaiseen Saaremere Kala AS -konserniin, johon myös kuuluvan renkolaisen Heimon Kala Oy:n kanssa se fuusioitui viime vuonna.

Perustettavaksi suunnitellun uuden kiinteistöyhtiön oli tarkoitus vuokrata tilat edelleen Kalasataman Kiinteistöt Oy:lle, joka vuokraisi ne edelleen Saaristomeren Kala Oy:lle. Kaupunki halusi mukaan perustettavaan kiinteistöyhtiöön 120.000 euron pääomalla, jolla se sai 60 prosenttia osakkeista. Raha maksettaisiin yritysten toimitilavarauksista, jonka käytöstä päättää valtuusto. Toimitilavarauksia oli runsas vuosi sitten olemassa 3,3 miljoonaa euroa. Valtuusto päätti mennä mukaan uuteen kiinteistöyhtiöön 9.6.2008.

Saaremere Kala AS laajensi Uudenkaupungin Suukarin tuotantoaan keskittämällä Saaristomeren Kala Oy kalatuotteiden valmistusta Uuteenkaupunkiin ja rakennuttamalla tänä vuonna sitä varten uutta tuotanto- ja toimitilaa 700-1000 neliömetriä. Laajennuksen kustannuksiksi mainittiin silloin noin 1,3 miljoonaa euroa. Rakennuttajana toimi Saaristomeren Kala Oy:n kiinteistöjen omistaja Kalarannan Kiinteistöt Oy ja pääurakoijana Rakennusliike E. Kylä-Kaila Oy.

Miksi tarvittiin uusi kiinteistöyhtiö Suukarissa jo toimivan kiinteisöyhtiön rinnalle?

Saaristomeren Kalan laajennusten rakennuttaja oli siis lopulta Salmisten omistama Kalarannan Kiinteistöt Oy. Sen ja kaupungin omistamaa uutta kiinteistöyhtiötä ei rakentajaksi ilmaantunut, eikä kaupungin omavelkaista takausta hankkeen tarvitsemalle lainalle ole liioin haettu.

Voi tietenkin olla, että vuonna 1992 perustetun Kalanrannan Kiinteistöt Oy:n omistuspohjaa muutettiin ja kaupunki tuli yhtiön enemmistöosakkaaksi, teollisuuden toimitiloja rakennuttaneiden ja vuokraavien kiinteistöyhtiöidensä tapaan. Tällöin uuden perustettavan kiinteistöyhtiön suhteen on toimittu vastoin valtuuston tekemää päätöstä.

Joka tapauksessa teollisuushallien ja -toimitilojen omistamisen Uudessakaupungissa täytyy olla verrattoman hyvä liiketoimi.