Myös vaalituen antaja voi tarjota rahaa, palveluita tai huvituksia saadakseen poliitikon toimimaan toiveensa mukaan. Kuva: transparency.fi

Yritysten, yhdistysten ja säätiöiden vaalituet taskurahoja valtion maksaman puoluetuen rinnalla

UU 12.8.2009 / Olli Haapala – Poliittinen kulttuuri Suomessa on kartellisoitunut politiikaksi, jossa meneillään olevan vaalitukisekoilun paljastuttua ovat näkyvissä jo korruption piirteet. Vaalirahakytkökset toivat esille jäävuoren huipun: suuret rahat jaetaan muualla kuin luksusmökeillä tai puolueiden vaaliseminaarien lippuluukuilla.

Esimerkiksi suuret ay-keskusjärjestöt jakavat vuosittain miljoonatason tukia puolueille. -Tarvitsemme työelämän, tai hyvinvoinnin edellytysten, tutkimusta, perustelevat keskusjärjestöt. Samaan aikaan samantyyppinen tutkimus kituu tutkimuslaitoksissa, jotka tuskittelevat määrärahojaan.

Valtio jakaa erityyppisiä tukia yrityksille, yritykset puolestaan vaalitukea puolueille ja poliitikoille, jotka päättävät tuista yrityksille. Valtionyhtiöt eivät ole yksin vaalirahan jakajia, ovathan ne usein mukana valtiollisissa ja kunnallisissa tarjouskilpailuissa. Yritykset eivät jaa vastikkeetonta rahaa politiikkaan, sillä ne eivät ole hyväntekeväisyysjärjestöjä.

Yksityisten ja valtionyhtiöiden rinnalla poliittisen tukirahan kummisetinä ovat toistaiseksi jääneet varjoon kuntien omistamat osakeyhtiöt. Kunnallisia osakeyhtiöitä on Suomessa yli tuhat.

Puoluetuki 36 miljoonaa euroa, eikö se riitä?

Valtion vuosittain myöntämä avustus eduskuntapuolueille on yhteensä noin 36 miljoonaa euroa. Puolet tästä on varsinaista puoluetukea, jolla puolue rahoittaa poliittisen agendansa. Toinen puoli eli noin 18 miljoonaa euroa on aikaisempina vuosina myönnettyä niin sanottua valikoivaa lehdistötukea, joka viime vuonna ensimmäisen kerran sisällytettiin suoraan puoluetukeen. Rahat tulevat suoraan hallitukselta, ja niiden käyttöä valvoo oikeusministeriö.

Vuosina 2005-2007 valikoivaa lehdistötukea myönnettiin Uutispäivä Demarille yhteensä 5,0 miljoonaa euroa, josta 2,5 miljoonaa euroa meni Suomen Sosialidemokraattiselle Puolueelle. Keskustan Suomenmaa sai 2,8 miljoonaa euroa ja puolue 4,2 miljoonaa euroa. Kokoomuksen Nykypäivä sai valikoivaa lehdistötukea kolmena vuonna yhteensä 2,6 miljoonaa euroa, josta puolue sai pääosan eli 2,5 miljoonaa euroa. Vasemmistoliiton Kansan Uutiset sai 2,2 miljoonaa euroa, josta puoleelle meni 0,9 miljoonaa euroa.

Myös viime vuoden talousarviossa suoraa puoluetukea oli 18 miljoonaa euroa. Parlamentin kansanedustajaa kohti eduskuntapuolue saa siis 90.000 euroa vuodessa. Eniten tukea viime vuonna saivat hallituspuolueet keskusta (51 paikkaa; 4,6 miljoonaa euroa), kokoomus (50; 4,5), demarit (45; 4,1) ja vihreät (15; 1,4).

Puoluetuen tarkoitus on poliittisen kulttuurin ylläpitäminen. Pitäisikö puoluetukea siis lisätä, jotta puolueet voisivat osallistua vaaleihinkin? Periaate ensin eduskuntaan sitten käsiksi puoluetukeen lienee aikansa elänyt, sillä se ei suosi uuden poliittisen kulttuurin syntyä.

Median, erityisesti sanomalehtien, mahdollinen osallisuus vaalitukien järjestelijänä on sitäpaitsi kokonaan selvittämättä.