Leipäjonot ovat hyvinvointiyhteiskunnan avohaava. Jonot tulevat pidentymään samassa suhteessa kuin nykyinen talouskriisi jatkuu, työttömyysaste nousee ja lomautukset lisääntyvät. Kuva © Jarmo Lintunen & KU.

Syksyn palkkaneuvottelut vaikeat – nollalinja ei kelvanne

SAK:laisista kaksi kolmesta haluaa työehtosopimusten neuvottelut sekä työpaikalla että liiton tai keskusjärjestön toimesta.

UU 16.8.2009 - SAK:laisten ammattiliittojen jäsenet eivät lämpene pelkästään työpaikoilla tehtäville työehtosopimuksille, kertoo tuore SAK:n työolobarometri. Ainoastaan työpaikkatasolla tehtäviä sopimuksia palkankorotuksen suuruudesta ja jakamisesta kannattaa vain 5–6 prosenttia ammattiyhdistysten jäsenistä.

Työolobarometrissa kysyttiin, millä tasolla palkankorostusten suuruudesta ja jakamisesta tulisi päättää. Eniten kannatusta sai monimuotoinen sopiminen, jossa kysymyksistä voitaisiin neuvotella sekä työpaikalla että liiton tai keskusjärjestön välityksellä. Malli kävisi parhaiten 64 prosentille vastaajista.

Palkankorotusten jakamisesta päättäisi monimuotoisesti 41 prosenttia. Toiseksi eniten kannatusta sai liitolle tai keskusjärjestölle keskitetty sopiminen: yli puolet jättäisi palkankorotuksen jakamisesta päättämisen liitoille tai keskusjärjestöille.

Kolmanneksella vastaajista oli kokemusta oman työpaikkansa omaa ammattiryhmää koskevista palkankorotuksista. Noin kaksi kolmasosaa heistä koki, että palkankorotukset oli kohdennettu oikeudenmukaisesti. Noin puolet koki, että palkkakuopassa olleet saivat korotuksen. Sen sijaan vain joka neljäs koki, että korotukset pienensivät miesten ja naisten välistä palkkaeroa.

-Tulos viittaa siihen, että miesten ja naisten välisten palkkaerojen kaventamisen kannalta paikallinen sopiminen on ongelmallista, barometrin laatija, SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen arvioi.

Barometrin vastaajien joukossa oli myös työttömiä ja lomautettuja, joista neljä viidestä sai ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Tulosta voi Laukkasen mukaan pitää tyydyttävänä. -Huolestuttavaa sen sijaan on, että vain kolmannes työttömistä oli saanut tarjouksia avoimilta markkinoilta tai päässyt työhallinnon toimenpiteiden piiriin. Työttömyyden hoito näyttäisikin käytännössä lepäävän pääosin työttömyyskorvausten varassa.

SAK:n työolobarometriin vastasi tammi–helmikuussa 1020 SAK:laisen ammattiliiton jäsentä, joista 844 oli palkkatyössä. Aineiston kokosi Tilastokeskus.

Merimies-Unioni ja Varustamot jo sopineet

Suomen Merimies-Unioni ja Suomen Varustamot ovat päässeet neuvottelutulokseen ulkomaanliikenteen työehtosopimuksista. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten, rahti-alusten ja pientonniston työehtosopimusten voimassaoloa jatketaan neuvottelutuloksen mukaan kahdella vuodella helmikuun loppuun 2012 asti. Neuvottelutuloksen mukaan palkankorotuksista maaliskuun alusta seuraavan kahtena vuonna sovitaan myöhemmin erikseen.

Vaikeat neuvottelut edessä

Tulevan syksyn aikana SAK:laiset ammattiliitot käyvät neuvotteluja työehtosopimuksesta muun muassa paperiteollisuuden, teknologiateollisuuden, mekaanisen metsäteollisuuden, lentoliikenteen palvelujen, hiihtokeskusten sekä puhelinpalvelujen ja yhteyskeskusten työehtosopimuksista.

Tulevan syksyn aikana SAK:laiset ammattiliitot käyvät neuvotteluja muun muassa paperiteollisuuden, teknologiateollisuuden, mekaanisen metsäteollisuuden, lentoliikenteen palvelujen, hiihtokeskusten sekä puhelinpalvelujen ja yhteyskeskusten työehtosopimuksista. Liittokohtaiset listaukset käynnissä olevista neuvotteluista ja työehtosopimusten päättymisajoista löytyvät osoitteesta www.sak.fi/sopimuskierros.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly pitää tulevaa neuvottelukierrosta vaikeana. Lylyn mukaan työsopimuksista saatetaan neuvotella vielä talvella. - Talous- ja työllisyyskriisin oloissa laaja, kokoava sopimusratkaisu olisi tärkeämpi kuin koskaan. Sopimuskierrokselle tarvittaisiin tavalla tai toisella yhteinen neuvottelupöytä, kirjoittaa Lyly Verkkoapila-lehden blogissaan.

-Epäilen kuitenkin sopimuskierroksesta tulevan erittäin vaikea ja pitkälle ensi talveen kestävä rupeama. Syynä siihen on tietenkin jo edellä mainittu vaikea talous- ja työttömyystilanne, mutta myös esillä olleet nollakorotukset ja heikennysesitykset.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ei Lylyn mukaan halua neuvotella talouden kiriisitilanteen vaatimasta ”laajasta kokoavasta ratkaisusta”. -EK on toistuvasti ilmaissut, ettei se ole valmis neuvottelemaan laajemmista ratkaisuista. Hajautetut neuvottelut ovat työnantajille ilmeisesti yhteistä tulosta arvokkaampia. Työnantajapuolella on jatkuvasti korostettu sopimusalakohtaisia neuvotteluja ja kunkin sopimusalan lähtökohdista käytäviä neuvotteluja. Nyt vastakkaista logiikkaa edustaa EK:n palkkapoliisina olo. Se haluaa vahvasti koordinoimalla pakottaa kaikki alat samaan sopimustasoon.

Nollalinja ei vetele

Työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnistymässä eri liittojen kesken. Uutispäivä Demarin pääkirjoituksessa huomautetaan, että ”parhaillaan on menossa propagandavaihe, jossa testataan yleistä ilmapiiriä ja pyritään varmistamaan mahdollisimman hyvät alkuasetelmat neuvotteluihin”.

Työnantajien laajalla rintama ja vaatimus palkkojen nollalinjasta ei liene mahdollinen. Nollalinjaa on perusteltu taloustaantumalla, työttömyyden jatkuvalla kasvulla ja työllistämismahdollisuuksien säilymisellä.

Palkkasopimusta yritettiin jo keväällä, mutta silloin Metalliliiton esittämä vajaan prosentin palkankorotus tyrmättiin suoralta kädeltä nollalinjalaisten työnantajaliittojen taholta. Yleinen mielipide ammattiyhdistyspuolella näyttää olevan se, ettei palkkasopimuksia synny ilman palkankorotuksia. Aika ei pidetä juuri nyt myönteisenä, jotta pöydälle voitaisiin lyödä suuria sisällöllisiä työsopimusten muutoksia.