Vähentynyt katuturvallisuus lisää tarvetta itsepuolustustaitoon. Kuva: itsepuolustus.com.

Katuturvallisuus Uudessakaupungissa parani mutta on yhä alle maan keskiarvon

UU 26.8.2009 - Varsinais-Suomen poliisilaitoksen alueen katuturvallisuus on parantunut. Koko maan keskiarvon alle jäävät vain Vakka-Suomen kunnat Uusikaupunki, Laitila ja Kustavi sekä Turku ja Raisio. Kustavia lukuunottamatta kaikissa alle keskiarvon kunnissa katuturvallisuus on parantunut viime vuodesta. Muissa maakunnan kunnissa elinympäristön tärkein laatutekijä katuturvallisuus oli joko maan keskiarvoa parempi tai samalla tasolla.

Katuturvallisuuden indeksiin lasketaan ryöstöt, pahoinpitelyt, rattijuopumukset ja vahingonteot, joilla indeksissä oma painoarvonsa. Ryöstön painoarvo vastaa kymmentä vahingontekoa (tai rattijuopumusta) ja pahoinpitelyn painoarvo sen asteesta riippuen 5-10 vahingontekoa.

Turvallisuustutkimuksessa selvitettiin muun muassa sitä kuinka hyvin vastaajat arvioivat oman paikkakuntansa poliisin onnistuneen tiettyjen tehtävien hoitamisessa. Varsinaissuomalaiset ovat kokvat lupapalvelujen, näkyvän valvonnan ja liikennevalvonnan heikentyneen. Vastaavasti autovarkauksien ja huumerikosten hoidossa poliisilaitos on vastaajien mielestä onnistunut aiempaa paremmin. Lupapalvelujen suhteen kuitenkin vielä puolet vastaajista oli tyytyväisiä poliisin palveluihin, kolme vuotta sitten tyytyväisten osuus oli kaksi kolmasosaa vastaajista.

Näkyvän valvonnan lisäksi poliisin onnistumista rikosten ennalta estämisessä ja tiedottamisessa piti heikkona noin 40 prosenttia vastaajista.

Kaksi kolmasosaa varsinaisnaissuomalaisista on tyytyväisi poliisin toimintaan kokonaisuudessaan. Tyytyväisiä oli yhtä paljon kolme vuotta sitten.

Turvallisuustutkimuksen tulosten ja kuluvan vuoden katuturvallisuusindeksin sekä rikostilastojen valossa Varsinais-Suomen poliisilaitos katsoo valoisin mielin tulevaisuuteen. -On tärkeää jatkaa kansalaisten ja viranomaisten välistä vuoropuhelua turvallisemman ja sitä kautta miellyttävämmän elinympäristön rakentamiseksi, sanoo laitoksen tiedottaja Matti Hänti tänään julkaistussa turvallisuustutkimuksessa.

Keskeisin turvallisuutta mittaava elinympäristön laatutekijä on katuturvallisuus. Sillä tarkoitetaan sitä, miten ihmiset kokevat yleisten alueiden kuten katujen, puistojen ja asemien turvallisuuden liikkuessaan tai ennen liikkumistaan ”ulkona” asioillaan. Katuturvallisuutta ei mitata absoluuttisilla lukuarvoilla vaan muutoksella siitä, kokevatko ihmiset asuinpaikkakuntansa yleisten alueiden turvallisuuden muuttuneen lähivuosien aikana.

Kysymys katuturvallisuudesta esitettiin seuraavasti: miten turvallisuus yleisillä paikoilla on mielestänne muuttunut viimeisen kolmen vuoden aikana asuinpaikkakunnallanne. Katuturvallisuuden kokemisella on yhteys siihen, miten ihmiset kokevat oman yleisen turvallisuutensa. Tämä taas saattaa vaikuttaa siihen, että ihmiset välttelevät tiettyjä yleisiä paikkoja. Nyt tehty turvallisuustutkimus ei vastaa tähän seikkaan.

Turvallisuus koskettaa jokaista ihmistä tavalla tai toisella. Tunne turvallisuudesta on hyvin omakohtainen kokemus, subjektiivinen näkemys asioista. Siitä huolimatta yksilön kokema turvallisuuden tunne on aito ja oikea riippumatta siitä, mikä sen aiheuttaa. Yleensä nuoret vastaajat kokevat olonsa turvallisemmaksi kuin vanhemmat. Iän myötä turvattomuuden tunne siis kasvaa. Sukupuolella on myös merkitystä, sillä naiset kokevat noin kaksi kertaa enemmän turvattomuutta kuin miehet. Myös rikoksen, erityisesti väkivaltarikoksen uhriksi joutuminen lisää turvattomuuden tunnetta.

Muutoksia poliisin toiminassa

Varsinais-Suomen poliisilaitos aloitti toimintansa 23 muun poliisilaitoksen kanssa kuluvan vuoden alussa. Poliisilaitos muodostettiin seitsemästä alueen poliisilaitoksesta (Turku, Raisio, Kaarina, Vakka-Suomi, Turunmaa, Loimaa ja Salo) poliisin hallintorakenneuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa. Poliisilaitos jakaantuu kolmeen kenttäjohtoalueeseen, joiden toimintaa vuorossa oleva yleisjohtaja johtaa.

Poliisin näkyvyyden ja ennalta estävän toiminnan lisääminen on tänä vuonna konkretisoitunut henkilöstön lisäämisellä lähipoliisitoimintaan ja yleisjohtajan sekä kenttäjohtajien ohjauksessa tapahtuvaan partioiden ohjaamiseen mahdollisimman kattavasti koko toiminta-alueelle. Poliisi käyttää toimintansa suunnittelussa yhä enemmän hyväkseen toimintaympäristöstä kerättävää ja analysoitua tietoa. Kaikilla kenttäjohtoalueilla on käytössä yhdenmukaiset valvontateemat, jotka ohjaavat yksittäisen partion toimintaa hälytystehtävien lomassa. Poliisilaitoksen ulkoista tiedottamista on selkeytetty ja sen koordinoinnista vastaa tiedottaja.

Naantalin lähipoliisin toimitilat avattiin tänään. Poliisilaitos avaa syksyllä lisää lähipoliisin toimitiloja Lietoon, Paimioon, Laitilaan sekä ensi tammikuussa Somerolle.