Naisten alkoholin kulutustottumukset ovat muuttumassa.

Suomalainen juo edelleen kotona kerran viikossa – ja humalaan

Naisten humalajuominen on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Lisäksi naiset juovat itsensä entistä useammin humalaan nauttiessaan alkoholia.

UU 27.8.2009 - Uusimman juomatapatutkimuksen mukaan naisten viikottaiset humalakerrat (veren alkoholipitoisuus yli yhden promillen) ovat lisääntyneet huomattavasti kaikissa ikäryhmissä, samalla kun vähäisemmän alkoholimäärän nauttimisen kerrat ovat jopa vähentyneet. Miesten humalakerrat lisääntyivät vain nuorimmassa ikäryhmässä (15–29-vuotiaat), heidänkin vähemmän kuin nuorten naisten.

Tulokset kerrotaan tarkemmin syyskuussa ilmestyvässä Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Tutkimuksen mukaan naiset juovat itsensä aikaisempaa useammin humalaan riippumatta juomispaikasta, -seurasta ja viikonpäivästä. Humalahakuisuus näkyi myös siinä, että naisten humalatilanteissa kuluttaman alkoholin osuus kaikesta naisten kuluttamasta alkoholista on kasvanut kahdeksassa vuodessa 26 prosentista 42 prosenttiin.

Naisten humalajuomisen lisääntyminen ei ole ollut seurausta vain viiden vuoden takaisesta veronalennuksesta ja tuonnin vapauttamisesta, vaan on tapahtunut jo pidemmän ajan jatkuneen kehityksen taustatekijöiden seurauksena. Kehitys on myös osoitus yhteiskunnan liberalisoituneesta suhtautumisesta naisten alkoholin käyttöön.

Naiset ovat nykyään vapaampia päättämään itse myös tavastaan käyttää alkoholia. Sukupuolten alkoholin käyttö on samankaltaistunut Suomessa. Naiset kuitenkin edelleen nauttivat alkoholia harvemmin ja huomattavasti vähemmän kuin miehet.

Alkoholin käyttökertojen kasvu lisääntyi eniten sekä miesten että naisten varttuneessa (50–69 -vuotiaiden) ikäpolvessa. Varttuneiden miesten alkoholin käyttökerrat levittäytyivät kasvavassa määrin viikon alkupäiville, kun taas nuorten miesten ja naisten juomiskerrat keskittyivät aiempaa enemmän viikonloppuun.

Kotiympäristö vahvisti edelleen asemiaan suomalaisten suosituimpana juomispaikkana. Viime vuonna yli kolme neljästä miesten ja naisten juomiskerroista tapahtui kotiympäristössä, kun taas anniskelupaikkakerrat vähenivät molemmilla sukupuolilla. Kotiympäristössä tapahtuneiden juomiskertojen lisääntyminen näkyy myös siinä, että pariskuntien keskinäiset juomiskerrat ja miesten yksinjuomiskerrat lisääntyivät.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Kansanterveyslaitos ja Stakes) pääjohtaja Pekka Puskan mukaan on ilahduttavaa, että nuorten alkoholin käytössä on tapahtumassa vähenemistä, mutta vanhemman väestön merkittävä alkoholin kulutuksen lisäys on huolestuttavaa. Näissä ikäryhmissä terveyshaitat korostuvat nopeasti. Huolestuneisuutta herättää myös naisten humalakulutuksen lisääntyminen. Puskan mielestä tulokset tukevat tiukkaa alkoholipoliittista linjaa, joka on välttämätön kalliiden päihdepalvelujen ja alkoholisairauksien hoidon kustannusten hillitsemiseksi.

Yhden viikon ajalta mitattuna alkoholin käyttökertojen lukumäärä kasvoi käyttäjää kohti kuudella prosentilla vuosien 2000 ja 2008 välillä. Humalakertojen (veren alkoholipitoisuus on yli yhden promillen) osuus kaikista syysviikon kerroista nousi muutaman prosenttiyksikön.

Tulokset perustuvat vuosien 2000 ja 2008 juomatapatutkimuten aineistojen vertailuun. Molempia aineistoja varten haastateltiin edustavat otokset 15–69-vuotiaista suomalaisista käyntihaastatteluna syksyllä. Tulokset perustuvat tietoihin haastattelua edeltäneen seitsemän päivän alkoholin käyttökerroista. Vuonna 2000 vastaajia oli 1.932, joilla oli 2.161 käyttökertaa; ja vuonna 2008 vastaajia oli 2.725 ja käyttökertoja oli 3.120.

Tämä uutinen kertoo suomalaisten aikuisten alkoholin keskimääräisistä kulutustottumuksista. Suomalaisista noin 10-12 prosenttia on raittiita. Aikuisväestöstä noin 10-15 prosenttia on alkoholin suurkuluttajia, jotka kuluttavat noin 70 prosenttia kaikesta alkoholista. Suomalaiset kuluttavat keskimääärin noin 10-11 litraa absoluuttista alkoholia vuodessa (luvusta puuttuu tuontialkoholi).