Lääketietellistä erityistason hoitoa annetaan Suomessa viidessä yliopistosairaalassa.
Ministeri Paula Risikko:
Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet menevät jälleen uusiksi
Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan maahan mahtuisi 40-60 sosiaali- ja terveysaluetta, jotka olisivat riittävän vahvoja toiminnallisesti ja taloudellisesti.
Nykyinen perus- ja erikoissairaanhoidon rajanveto aiheuttaa sekä toiminnallisia että taloudellisia ongelmia. Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteleekin parhaillaan uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lakia, jossa määritellään kuntia koskeva sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne vuodesta 2013 eteenpäin. Osana lainsäädäntöuudistusta annetaan myös uusi terveydenhuoltolaki sekä uudistetaan sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä.
UU 31.8.2009 - Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan nykyrakenteilla ei selvitä tulevaisuuden vaateista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Talouden taantuman vaikutukset ovat pitkäaikaiset. Taantuma myös nopeuttaa muutostarvetta. Risikko penää nykyistä selkeämpiä ja vahvempia rakenteita, koska esimerkiksi nykyinen perus- ja erikoissairaanhoidon rajanveto aiheuttaa sekä toiminnallisia että taloudellisia ongelmia.
-Yleisesti hyväksytty totuus on, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon raja-aitoja on madallettava. Samoin on se, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla on oltava kiinteä yhteys. Peruspalveluiden rakenteita on vahvistettava ja selkeytettävä tavoitteiden saavuttamiseksi. Uuden pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi tarjoaisivat sosiaali- ja terveysalueet, jotka olisivat riittävän suuria kuntia tai kuntayhtymiä", ministeri Risikko totesi Terveysakatemiassa Tampereella tänään.
Risikon mukaan maahan mahtuisi 40-60 sosiaali- ja terveysaluetta, jotka olisivat riittävän vahvoja toiminnallisesti ja taloudellisesti. Ne järjestäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja valtaosan erityispalveluista.
-Sosiaali- ja terveysalueilta edellytettäisiin maantieteellistä ja toiminnallista eheyttä. Sosiaali- ja terveysalueet perustuisivat luonnollisiin asioimis- ja työssäkäyntialueisiin. Näillä alueilla olisi edellytykset ylläpitää riittävästi korkeatasoista ammatillista osaamista, sanoi Risikko.
Risikko hahmotteli, että vaativa erikoissairaanhoito ja joitakin sosiaalihuollon erityispalveluja, kuten päihdeäitien pakkohoito keskitettäisiin nykyiselle viidelle erityisvastuualueelle. Palvelujärjestelmä olisi kaksiportainen nykyisen kolmiportaisen mallin sijaan.
Yhdenvertaiset, lähellä ihmistä olevat palvelut
Risikon mukaan sosiaali- ja terveysalueilla tavoitellaan peruspalvelujen saatavuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamista koko maassa. -Vaikka hallintoa keskitetään, palvelut tarjotaan mahdollisimman lähellä asiakasta, jopa kotiin saakka. Kansalaisille pystyttäisiin takaamaan mahdollisuus yhdenvertaisten palvelujen saamiseen sosiaali- ja terveysalueen sisällä asuinkunnasta riippumatta, Risikko arvioi.
-Tällä hetkellä palvelujärjestelmän rakenne on sekava ja palvelujen saamisessa ihmisten yhdenvertaisuus ei toteudu kaikissa kunnissa."
Vahvat kunnat olisivat paras ratkaisu
Risikko toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkaan järjestämisen kannalta paras ratkaisu olisi riittävän vahva, itsenäinen kunta. -Uudistus on kuitenkin painottunut lähinnä kuntarakenteen uudistamiseen, jolloin kansalaisen asema sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjänä on jäänyt toissijaiseksi, Risikko totesi.
-Jos kuntarakenteessa ei päästä riittävän vahvoihin kuntiin, on sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta turvattava alueellisesti. Nyt on korkea aika tehdä linjaratkaisut, Risikko painotti.
-Tarkoitukseni on kutsua ryhmä arvioimaan aluemallin toimivuutta tulevaisuuden kuntakentässä. Ryhmään kutsutaan Kuntaliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) edustus sekä heitä, joilla on jo kokemusta alueellisten sote-palvelujen järjestämisesta, päätti Risikko.
Tällä hetkellä kunnat hoitavat perusterveydenhuollon itse. Erikoissairaanhoidon järjestävät maan 20 sairaanhoitopiiriä.
