Kansallispuistossa yhdistyvät luonnon virkistyskäyttö, luonntoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen sekä matkailu. Kuva: rauma.fi.

Selkämeren kansallispuisto toteutumassa – kalastuselinkeino ei ole uhattuna

Myös alunperin laajaksi kaavailtu kansallispuisto Kustavista Merikarvialle on todennäköisin ratkaisu.

UU 17.9.2009 – Elinkeinotalouden ja Vakka-Suomen kalastuspuiston puolesta peistään äänekkäästi kalisuttanut Uusikaupunki joutunee laskemaan aseensa ja antautumaan Selkämeren kansallispuiston tulolle myös Vakka-Suomen maa- ja merialueelle. Nyt kansallispuisto rajoittuisi Rauman-Merikarvian rannikkoalueelle. Tavoitteena on kuitenkin luonnontieteellisesti arvokas manner- ja merialue.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) kertoo tänään Länsi-Suomelle olevansa ”hyvin luottavainen, että kansallispuiston perustamiseen johtava lainsäädäntö toteutuu vuoden 2010 aikana”.

Kysymys on enää vain siitä, mitä alueita kansallispuistoon tullaan liittämään. Vakka-Suomen kunnat, Uusikaupunki äänekkäimmin, on vastustanut kansallispuistoa merialueilleen elinkeinokalatalouteen vedoten. Myös pääosa niin sanotun Seksmiilarin luonnonsuojelualueeksi kaavaillusta kokonaisuudesta saatetaan vielä liittää Selkämeren kansallispuistoon. Uusikaupunki on antanut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hankkeelle pakit juuri kalataloushankkeisiin vedoten.

Ympäristöministeriö käy neuvotteluja rajauksista kansallispuiston eteläisissä osissa. Lehtomäen mukaan kansallispuistoon tulee alueita Vakka-Suomesta. Lehtomäen mukaan kalankasvatukselle jää tilaa Uudenkaupungin ja Kustavin merialueella. Selkämeren kansallispuiston suunnitelmat ovat valmiina lukuunottamatta piakkoin käytäviä keskusteluja rajauksista kalankasvattajien kanssa.

-Kansallispuisto ja kalapuisto eivät automaattisesti sulje pois toisiaan. Myös kansallispuiston läheisyydessä voidaan kasvattaa kaloja, sanoi ministeri Lehtömäki eilen Helsingissä.

Usko ja toivo Selkämeren kansallispuiston perustamiseen pysyy vahvana vastatuulesta huolimatta, kirjoittaa Länsi-Suomi.

–Hyvin harvoin – jos koskaan – luonnonsuojelu on noussut minkään maakunnan edunvalvonnan kärkeen, ministeri sanoi. Lehtomäki puhui Selkämeren teemavuoden päätösseminaarissa, joka pidettiin Helsingissä eilen.

Kansallipuiston perustamiseen oli jo rahat ympäristöminisreriön ensi vuoden budjetissa, mutta valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) punakynä kulki niiden yli.

Ministeri Lehtomäki ei pidä budjettia kansallispuiston toteutumisen esteenä. -Se on aina päänsärkymme, että rahaa ei ole tarpeeksi, sanoo ministeri lehdelle.

Selkämeren kansallispuiston perustamishanke Raumalta Merikarvialle on ollut pitkään Satakuntaliiton edunvalvonnan kärkihanke. Hankkeen teemavuoden aikana on korostunut Satakunnan rannikon merkitys tulevaisuuden nousevana luonto- ja kulttuurimatkailukohteena kärkinään muun muassa Yyterin luontomatkailumahdollisuudet, Luvian saaristo, Rauman matkailusaaret, Eurajoen Kaunissaari ja Merikarvian kansainvälisesti merkittävät kalastusmatkailumahdollisuudet.

Suomeen perustettaneen 4-5 kansallispuistoa lisää, jolloin puistokiintiö olisi täynnä. Pohjanlahdelta puuttuu sen meriluonnon erikoispiirteiden ja monimuotoisuuden säilyttävä laaja merellinen kansallispuisto.

Eduskunta laatinee ja hyväksynee Selkämeren kansallispuistoa koskevan lain ensi vuoden aikana. Kansallispuiston säännöistä, ohjeista ja hoidosta päättää metsähallitus. Metsähallitus ottaa yleensä huomioon paikalliset olosuhteet, mutta voi antaa puiston käytölle kansallispuistolakiin perustuvia rajoituksia ja määräyksiä.

Kansallispuistojärjestelmä on kansallinen luonnon monimuotoisuuden ja luonnonarvojen säilyttämiseen sekä luonnon virkistyskäyttöön tähtäävä ohjelma, jota voidaan toteuttaa myös ilman kuulemisia ja valitusoikeutta. Kansallispuistojen pohjana ovat valtion maat ja vesialueet, joihin voidaan liittää vapaaehtoisesi luovutettuja ja maanostojen kautta yksityisiä alueita ja muun muassa Metso-metsänsuojeluohjelmaan kuuluvia alueita.