Renki ja isäntä: FCG Efekon konsultti Raila Oksanen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Wala.
Kouluverkkoesitys lyöty pöytään
Kuuden koulun laukkauttaminen kohtasi kovan vastustuksen
5.10.2009 – Uudenkaupungin kouluverkkotarkastelun ohjausryhmä pani eilen kovat piippuun kun se esitteli nykyistä päätösehdotustaan julkisesti ensimmäisen kerran. Peräti kuusi koulua on liipasimella, jolloin kaupunkiin jää viisi koulua.
Lakkautettaviksi ehdotetaan Haapaniemen (yhdistetään Pohitulliin), Hallun (yhdistetään Männäisiin), Lahden (yhdistetään Männäisiin), Pohjoiskulman (oppilaat ohjataan Saarnistoon ja Männäisiin), Pyhämaan (lakkautetaan ja oppilaat ohjataan Pohitulliin) ja Seikowin (yhdistetään Pohitulliin) kouluja. Pohitullin, Viikaisten, Männäisten ja Kalannin kouluista tehdään yhtenäiskouluja. Hakametsän, Saarniston ja Lokalahden koulut jäisivät silleen oppilaiden lisäystä Saarnistossa lukuunottamatta.
Uusikaupunki tilasi kouluverkkoselvityksen Kuntaliiton tytäryhtiöltä FCG Efekolta, jonka konsultti Raila Oksanen esitteli tämän hetkistä ratkaisuaan ilmeisen yksimielisen ohjausryhmän kanssa. Kouluverkkoselvitys tulee kokonaisuudessaan kaupungin nettisivuille siinä vaiheessa, kun asia etenee koulutuslautakuntaan ohjausryhmän pidettyä viimeisen kokouksensa ensi viikon perjantaina.
Lakkautetuista kouluista syntyy kaupungille 1.318.000 euron bruttosäästö. Mutta kun lakkauttamiset aiheuttavat 647.000 euron menot oppilaita vastaanottaville kouluille, arvioitu säästö likimain puoliintuu 671.000 euroon. Esimerkiksi Haapaniemen koulun osalta bruttosäästö on 280.000 euroa, mutta aiheuttaa Pohitullissa 213.000 euron lisämenot. Nettosäästö on näin 67.000 euroa. Vastaava laskelma on tehty kaikkien lakkautettavien koulujen osalta.
Kouluverkkoselvityksessä ei ole voitu luonnollisestikaan ottaa kantaa koulukiinteistöjen myynnistä mahdollisesti saataviin tuloihin. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, ettei kouluja sulkemalla ja ovet naulaamalla juurikaan saavuteta säästöjä. Vasta koulurakennusten realisointi johtaa toivottuun lopputulokseen.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Wala (kok) totesi kouluverkkoselvityksen olevan yhden yhdeksästä menossa olevasta selvityksestä. -Kireä taloustilanne on johtanut ensi vuoden talousarvion tiukkaan raamitukseen. Toinen (kouluverkon uudistuksen) vaikuttava tekijä on oppilasmäärien jyrkkä pieneneminen. Kolmas on havainto, että moni koulumme ei enää vastaa nykyaikaisen opetuksen vaatimuksia joko kokonsa tai koulurakennuksensa osalta, tai jopa molempien osalta. Lisäksi valtion tarjoama viiden miljoonan porkkanaraha Viikaisten koulun peruskorjaukseen edellyttää kouluverkon uudistusta, sanoi Wala.
-Joudumme tekemään kaikkien kannalta kipeitä leikkauksia. Emme saa antaa tunteiden ratkaista kokonaisetua. Itsekkäät ajatukset eivät saa olla este lastemme parhaalle mahdolliselle opetukselliselle ympäristölle.
Uusi kouluverkko on pystyssä ensi vuoden elokuun alussa, mikäli valtuusto hyväksyy nyt esitetyn ohjausryhmän ehdotuksen marraskuun puolivälissä.
Selvityksen lähtökohtana oli väestön pitkäaikainen liukumäki alaspäin, ja toisaalta opetukselliset näkökohdat. Uudenkaupungin koulujen opetuksen määrää on vähennetty vähä vähältä, nyt viimeksi ”säästösyistä” koulutuslautakunnassa. Oppilaiden viikkotuntimäärän supistaminen 26,5 tunnista puolella tunnilla kuului lautakunnan noin 300.000 euron säästöpakettiin.
Uudenkaupungin perusopetusikäisten lasten määrä on vähentynyt ja vähentyy 25 vuodessa (vuoteen 2015 mennessä) 1146 lapsella. Kolme vuotta sitten tehty edellinen kouluverkkoselvitys oli sekin liian optimistinen. -Silloin tehty ennuste täksi vuodeksi meni pieleen 42 lapsella ja ensi syksynä on 49 lasta ennusteen arviota vähemmän. Vaikka myös tulevat määnkäyttösuunnitelmat vaikuttaisivat positiivisesti tulevaisuudessa (Janhua +400 asukasta ja Hiun alue +1200 asukasta), niitä ei voida huomioida ennusteita tehtäessä, sanoi Raila Oksanen. -Ennusteet eivät huomioi muuttovoittoa tai -tappiota, tai kunnan sisäistä muuttoliikettä.
Konsultti Raila Oksanen piti oppilaiden vähenemistä herätyskellona vanhemmille ja päättäjille. -Nyt on johtopäätösten aika, ja vihdoin aika tehdä kouluverkolle jotakin. Vaikka tunteet ovat puolin ja toisin pinnalla, lapsi on kaiken lähtökohta ja lasten mahdollisuudet saada monipuolista opetusta tasapuolisesti taataan vain yhdistämällä kouluja, mutta kuitenkin huolehtien siitä, että ryhmäkoot ja opetuksen määrä palautetaan siedettävälle tasolle, perusteli Oksanen. Hän sanoi kouluverkon uudistamisen ja ohjausryhmän ratkaisuehdotuksen olevan ”kertarytinää”. -Se koskee kaikkia kouluja, mutta kukaan ei ole toistaan kuristamassa vaan luomassa yhdessä parempia koulupalveluja.
Niukkuuden jakaminen opetuksessa on tiensä päässä myös opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviaisen ja koulutuslautakunnan puheenjohtajan Matti Ankelon (kok) mielestä. Ankelo muistutti kahteenkin otteeseen, että kouluverkko on peräisin agraariyhteiskunnan ajalta. -Elämme nyt aivan toisenlaisessa yhteiskunnassa, joka asettaa meille uudenlaisia vaatimuksia ja niihin olisi myös vastattava. Tässä ei olla nyt jymäyttämässä ketään, vaan huoli opetuksen tasosta ja määrästä on aito. Opetusta ei voida kehittää, jos näin jatketaan. Tarkoitus on päästä niukkuudesta eroon, ei pelkästään säästää rahaa, painotti Ankelo.
Mitalin toinen puoli
Kulttuurikeskus Crusellissa pidetyssä ”kuulemistilaisuudessa” selvisi heti alkumetreillä, että kouluverkkoselvitys saa osakseen ankaraa vastustusta. Vastustus koulun sulkemiselle on kovin Pyhämaassa. Portti Pyhämaan koulun säilymiselle saattaa kuitenkin jäädä avoimeksi. Yksi kouluverkkoselvityksen johtopäätös on, että nykyisellä ja tulevalla väestömäärällä perusopetuksen palvelurakennetta voidaan huomattavasti tehostaa ja samalla huolehtia opetuksen järkeistämistä neljä-kuusi koulua pienemmällä paveluverkolla. Yksi kuultujen toive olikin koulun säilyttäminen Uuteenkaupunkiin liitettyjen kuntien (Pyhämää, Lokalahti ja Kalanti) kyläkeskuksina.
Turusta pari vuotta sitten Pyhämaahan muuttanut perheellinen Johanna Kivistö runttasi kouluverkkoselvityksen maan rakoon. -Jos kouluverkolle tehdään näin, niin kukaan ei tänne muuta, tehköön kaupunki muina toimenpiteinään mitä tahansa. Miksi siis Tontonmäki, jos koulu vierestä suljetaan? Sitäpaitsi alakouluikäisen lapsen 25-30 kilometrin bussimatka ja seitsentuntinen koulupäivä kaupungin keskustaan on täysin kohtuuton. Liitoskunta Pyhämaalta on jo lopetettu Kammelan koulu ja Pyhämaan sivukirjasto, mutta kylää kuitenkin halutaan kehittää. Kuuluuko siihen yhtälöön koulun lakkauttaminen, kyseli Kivistö. Hän sai aikaan raikuvat aplodit Crusellin salissa.
Kaupunginvaltuutettu Johanna Ruorasen (sd) kommentit enteilevät valtuuston demariryhmän hajoamista puolesta ja vastaan kouluverkkouudistukselle. -Väkilukumme näyttää putoavan joskus alle 14.000 asukkaan, vaikka kaupunki kuinka esittelisi strategioitaan ja visioitaan. Niitä esitellään yrityselämälle alinomaa, mutta päättäjille vasta ja aina silloin kuin tarvitaan rahaa elinkeinotoimen hankkeisiin. Tontonmäki-hanke ei ole kuin kahden kuukauden ikäinen ja nyt ollaan esittämässä peruspalvelujen supistamista sulkemalla kyläkoulu. Outo juttu, mutta epäilen että tällainen esitys ei voi milloinkaan toteutua. Eikö kaupungin taloutta saada muilla keinoin kuntoon? Kaupungin heikko taloudellinen tilanne ei johdu sisvistys- ja koulutoimen palveluista, mutta niiden kuppaaminen vain jatkuu, sanoi Ruoranen.
Ruorasen kanssa samaa mieltä oli varavaltuutettu Mika Sjöblom (kesk): ”Olemme nyt lopettamassa (entisen) pitäjän viimeisen kuntapalvelun rakenteita”. Lea Myllymäki (sd), hänkin kaupunginvaltuutettu ja koulumaailman tuntija: ”Jos ei nyt tehdä jotakin, kaikki lapset kärsivät. Viikkotuntien leikkaus 26 tuntiin osoittaa, kuinka 'alas' olemme menneet.
Pääluottamusmies Tarja Sulo (Juko) huomautti, ettei kouluverkkoratkaisu tarkoita opettamisen loppumista. Hänestä pieniä kolmeopettajaisia kouluja pitäisi voida säilyttää. -Nyt on kuitenkin edessä kaksi surullista asiaa. Kouluverkon uudistus kouraisee rankasti määräaikaisten työntekijöiden työn jatkumista. Toinen seikka on yt-neuvottelut kolmen viikon lomautuksesta ensi vuonna. Toivottavasti kouluverkon uudistus tehdään nyt sitten niin, että 10-15 vuoteen ei tarvitse jatkuvasti pelätä uusia lomautuksia tai muita säästövaatimuksia opetuksessa.
Kouluverkkotarkastelun ohjausryhmä matkaa tänään Kalantiin, jossa kuuleminen jatkuu urheiluhallissa illalla.
