Kontiolahden Lehmon Suutelaan nousee lähivuosina Suomen tähän asti laajin energiatehokkaan rakentamisen ratkaisuja hyödyntävä puutaloalue. Paitsi rakentaminen, myös alueen lämpöhuolto perustuu puuhun. Alue on osa Oulun yliopiston Moderni puukaupunki -hanketta. Kuva © Sami Lofgren & pkamk.fi.

Autot edellä – rakennukset perässä

Rakennusten kiinteistövero ehkä energiatehokkuuden mukaan

UU 14.10.2009 – Energiasta ja sen käytön aiheuttamista päästöistä on syntymässä oma veromaailmansa. Autovero ehdittiin jo päättää päästöperusteiseksi. Nyt perässä tulevat rakennukset, joiden kiinteistöveron porrastamista harkitaan energiatehokkuuteen ja lämmitystapaan perustuvaksi. Ympäristöministeriön helmikuussa asettama työryhmä luovutti raporttinsa asuntoministeri Jan Vapaavuorelle tänään.

Kiinteistöverokäytäntö voi muuttua aikaisintaan parin vuoden kuluttua, jolloin uudet rakennusmääräykset muun muassa energiahokkuudesta tulevat voimaan.

Energian säästämisen kannalta uudistus olisi merkittävä, sillä rakennusten kokonaisenergiankulutus on koko Suomen energiankäytöstä 40 prosenttia ja kasvihuonepäästöistä 30 prosenttia. Päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä myös tällä sektorilla. Erityisenä haasteena sektorilla on olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, jonka tukemiseksi tulisi löytää uusia kannustinjärjestelmiä.

Työryhmän tavoitteena oli selvittää, miten rakennusten kiinteistöveroa porrastamalla voitaisiin lisätä uudisrakennusten ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta sekä edistää ympäristöystävällisten lämmitystapojen käyttöä ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseksi. Porrastuksen ajatuksellisena lähtökohtana on, että enemmän päästöjä aiheuttavista rakennuksista maksetaan myös suhteessa enemmän kiinteistöveroa.

Rakennusten energiatehokkuuden ja lämmitystavan huomioon ottaminen verotuksen pohjana edellyttäisi niiden riittävän yksiselitteistä, luotettavaa ja yhdenvertaista verokohtelua. Lisäksi rakennuksen energiatehokkuutta ja lämmitystapaa kuvaava mittari suureineen olisi syytä sovittaa yhteen muuttumassa olevien rakentamismääräysten sekä EU-tason säädösten kanssa.

Kiinteistövero on nyt 0,5-1 prosenttia, mutta nousee ensi vuonna 0,6-1,35 prosenttiin. Tulevaisuudessa energiatehokkuuden vaatimus voi korottaa nykyisten rakennusten verotasoa entisestään ja olla siten houkutin kiinteistöjen korjauksiin energiatehokkaammiksi.