Käyttötalouden nettokustannukset asukasta kohti Uudessakaupungissa ja vertailukunnissa vuonna 2007. Uusikaupungin käyttötalouden nettokustannukset olivat 69,5 miljoonaa euroa, kun niiden odotekustannus oli 64,3 miljoonaa euroa. (Ks. Määritelmiä). Julkaisematon. Lähde: Efeko Oy.

Vain verotulojen nousu auttaisi korviaan myöten velkaa tehnyttä Uudenkaupungin kuntakonsernia

Uudenkaupungin kuntakonsernilla oli viime vuoden lopussa vierasta pääomaa eli velkaa jo 60,7 miljoonaa euroa eli 3.821 euroa asukasta kohti. Kun vuosikate on alijäämäinen, kunnalla ei ole rahaa investoida eikä lyhentää lainojaan.

UU 18.10.2009 / Olli Haapala – Taloutensa varsin ahtaalle ajanut Uusikaupunki joutuu kenties ottamaan oppia valtiontaloudesta: miten selvitä jättivelasta pienin tuloin. Uusikaupunki joutuu myös pohtimaan elinkeinorakennettaan, sillä taantuman aikanakin vain palvelualat näyttävät lisäävän työpaikkoja. Syystalven aikana esille tulleet ratkaisut talouden elvyttämiseksi on ehkä suunnattu ”lillukanvarsiin” tilanteessa, jossa edessä on ”suon ojitus”, todennäköinen rakennemuutos kaupungin toiminnassa ja taloudessa.

Uudenkaupungin ja sen liikelaitosten toimintakulut olivat viime vuonna 91,0 ja toimintatuotot 20,5 miljoonaa euroa. Toimintakatteeksi jäi näin -70,5 miljoonaa euroa. Kun siihen lisätään verotulot (+48,5 miljoonaa euroa), valtionosuudet (+24,8), korkotulot (+0,5) ja muut rahoitustuotot (+0,6) sekä vähennetään korkokulut (-1,15 miljoonaa euroa) ja muut rahoituskulut (-1,16), vuosikatteeksi jää 1,03 miljoonaa euroa eli 65 euroa asukasta kohti. Edellisenä vuonna vuosikate oli 75 euroa asukasta kohti.

Vuosikatteesta tehtiin suunnitelman mukaiset poistot (-5,06 miljoonaa euroa) ja varaukset (+1,05) ja näin tilikausi jäi alijäämäiseksi 2,97 miljoonaa euroa. Vuosikate siis katoaa kuin meteoriitti suohon. Uusikaupunki hoitaa palvelunsa, mutta muuhun toimintaan sen kassa on tyhjä. Tämä selittää paljon parjatun ”hallipolitiikan”, vain lainalla voi rakentaa halleja. Kaupungin yritysten kanssa perustamien ja omien yhtiöiden osakepääoma on pelkkä kauneusvirhe suuren konsernivelan rinnalla.

Uusikaupunki kuntakonserni teki viime vuonna tappiota 5,4 miljoonaa euroa, sillä kuntakonsernin kokonaistuotot olivat 100,2 ja kokonaismenot 105,6 miljoonaa euroa. Tulopuolella toimintatulot, verotulot ja valtionosuudet olivat siis yhteensä 93,7 miljoonaa euroa.

Uudenkaupungin kuntakonsernilla oli jo vuoden 2007 tilinpäätöksessä vierasta pääomaa eli pitkäaikaista (36 Me) ja lyhytaikaista (19 Me) velkaa yhteensä 55,0 miljoonaa euroa eli 3.452 euroa asukasta kohti. Viime vuonna konsernilla oli velkaa jo 60,7 miljoonaa euroa eli 3.821 euroa asukasta kohti. Näillä luvuilla Uusikaupunki sijoittuu Suomen kärkeen, ei keskivaiheille niikuin viime vuoden tilinpäätöksen pylväsgrafiikka haluaa osoittaa. Yli neljäntuhannen euron asukasvelkaa pidetään likimain katastrofina.

Manner-Suomen kuntien lainakanta oli viime vuoden lopussa yhteensä 8,75 miljardia euroa eli keskimäärin 25,8 miljoonaa euroa kuntaa kohti. Lainasaamiset olivat yhteensä 2,78 miljardia euroa. Rahavarat olivat yhteensä 3,46 miljardia euroa eli keskimäärin 10,2 miljoonaa euroa kuntaa kohti.

Paljon puhuttu elinkeino-osasto

Vuonna 2007 Uudenkaupungin elinkeino-osaston käyttötalouden alijäämä oli 881.000 euroa eli 55,30 euroa asukasta kohti (15.929 asukasta). Elinkeino-osaston suurimmat menoerät olivat palvelujen ostot (554.000 euroa), palkat ja palkkiot (206.000 euroa) ja avustukset yhteisöille (184.000 euroa). Henkilöstöä oli 5,5.

Viime vuonna käyttötalouden alijäämä oli jo 1,14 miljoonaa euroa eli 71,25 euroa asukasta kohti (15.885 asukasta). Palveluja ostettiin 670.000 eurolla, joka oli 208.000 euron yli budjetin. Henkilöstö oli vähentynyt 4,5:een.

Tänä vuonna elinkeino-osasto ilmoittaa tarvitsevansa lisää rahaa 349.000 euroa. Muun muassa markkinointiin ja muihin kehittämishankkeisiin on jouduttu käyttämään arvioitua enemmän varoja. Yritysten toimitilat -yksikkö tyytyy toistaiseksi tarkistamaan yritysten vuokria eikä toivo lisämäärärahaa.

Toissa vuonna elinkeino-osaston tavoitteena oli saada kaupunkiin 70 uutta työpaikkaa. Kaupungin seurannassa olleiden teollisuus- ja muiden yritysten työpaikat lisääntyivät 55:llä, joista palvelutoiminnan työpaikkoja oli 30. Alle kymmenen henkilöä työllistävät työpaikat eivät ole mukana seurannassa.

Viime vuonna tuotannollisten työpaikkojen nettomäärä ei lisääntynyt, mutta pysyi taantuman alkuvaiheessa suunnilleen ennallaan. Palvelualan yritysten työpaikat sen sijaan lisääntyivät 118:lla. Syy siihen on yksinkertainen, taantuman aika palkansaajien ostovoima on lisääntynyt merkittävästi, mikä puolestaan lisää kauppaa ja palvelujen kulutusta.

Määritelmiä

Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin. (Tilastokeskus)

Odotusennuste. Konsulttitoimisto Efeko Oy teki Uudellekaupungille helmikuussa tuotettujen palvelujen niin sanotun odotusennusteen. Sillä kuvataan 20 kunnan toimintoja vuonna 2007, mutta itse ennuste syntyy 18 kunnan keskiarvoina. Kunnat ovat asukasmäärältään samankokosia ja väestörakenteeltaan vertailukelpoisia. Keskeistä vertailussa on rahasumma (asukasta kohti), jolla jokin toiminto tuotetaan. Kustannusodote on ”rahamäärä jolla toiminnon pitäsi olla tuotettavissa” kaikissa 20 vertailussa mukana olleissa kunnissa.