Kuntien yleishallinnon nettokustannukset asukasta kohti vuonna 2007. Lähde: Efeko Oy. Julkaisematon.

Kunnallisverokarhulta ja turhilta virkamiehiltä niskat nurin?

Peruskouluverkon uudistuksen tiimelyksessä, terveysasemien lakkauttamisen uhatessa ja kunnallisveron korotuksen odottelussa säästötoimet on suunnattu nyt myös Uudenkaupungin yleishallintoon. Helmikuussa tehty selvitys kertoo hallinnon käyvän kuntalaiselle paljon kalliimmaksi kuin muualla ja kuin on luultu.

UU 18.10. & 19.10.2009 – Uudenkaupungin hallinto on kallista, tai ainakin kalliimpaa kuin muissa samantapaisissa kunnissa. Kaupungin tilaama ja helmikuussa valmistunut Efeko Oy:n selvitys kertoo kaupungin yleishallinon nettokustannusten olleen vuonna 2007 yhteensä 2,96 miljoonaa euroa eli 169 euroa asukasta kohti. Kustannusta vertailtiin niin sanottuun odotearvoon, joka saatiin 18 muun kunnan vastaavista nettokustannuksista.

Uudenkaupungin olisi pitänyt odotearvoon nojaten tuottaa yleishallintonsa 1,26 miljoonalla eurolla eli 1,43 miljoonaa euroa halvemmalla.

Uusikaupunkilaiset poliittiset bloginpitäjät heräsivät huomaamaan Efekon selvityksen olemassaolon viikonloppuna. Efeko Oy:n Heikki Miettisen laatima "Säästöpotentiaali -malli" (Palvelujen odotekustannusten laskenta) oli kuitenkin esitelty valtuutetuille kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa Naantalissa maaliskuussa. Esittelijä oli talousjohtaja Anne Takala.

-Minusta tuossa (hallinnossa) on ilmiselvä tehostamisen paikka, kirjoittaa blogissaan kaupunginvaltuutettu Jari Valkonen (ps). Saman puolueen valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Rainer Tähtinen ihmettelee, miksi selvitystä ei jaettu kesän alussa muodostetulle "säästöryhmälle".

Uudellekaupungille mainion vertailukohteen antavat Raasepori (196 euroa) ja Länsi-Turunmaa (192 euroa), jotka ovat nykyään kuntaliitoskuntia. Päällekkäinen hallintohan on voimassa viisi vuotta. Vertailukunnista vain Kemi käyttää enemmän rahaa hallintoonsa kuin Uusikaupunki, peräti 202 euroa asukasta kohti.

Efekon mukaan kunnan yleishallintoon kuuluu ylintä päätäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävät hallintoviranomaiset ja näiden neuvoa antavat ja suunnitteluelimet, näiden oheispalvelut ja hallintoviranomaisten tilat sekä vaalit, yleinen henkilöstö- ja taloushallinto, rahoituksen ja varainhoidon hallintotehtävät, verojen perintä ja tarkastustoimi.

Ei halllintoa hallinnon vuoksi

Yleishallinto ja sen tukena olevat palvelut eivät ole kuntalaisten päähuomion kohde, sillä päähuomion vievät kustannuksiltaan suuremmat sektorit kuten opetustoimi sekä terveys- ja sosiaalitoimi. Hallinto- ja sen tukipalvelujen pitäisi viedä 2-5 posenttia toimintakuluista, Uudessakaupungissa siis 1,8-4,5 miljoonaa euroa.

Mutta nykyään hallinnolle tukipalveluineen asetetaan muiden palvelujen tuottamisen tapaan suuria odotuksia tuottavuudesta ja tehokkuudesta. Hallintoa pidetään ”takapiruna”, joka ei kuulu kunnan perustehtäviin ja jota ei - pahimmassa tapauksessa - koeta päätöksentekoon vaaleilla valittujen luottamusmiesten tukena.

Hallinnon kimppuun käydään kahdesta syystä: resursseja vapautuu niukkeneville muille peruspalveluille ja hallintoa on helppo heittää poliittisessa pesussa pesuveden mukana pois. Karsimista helpottaakin se, että kuntalaiset eivät koe hallintoa palveluna eivätkä juurikaan ole sen kanssa tekemisissä.

Henkilöstön määrä hallinnon palveluissa tulee kuitenkin vähentymään nykyisten ammattilaisten ikääntyessä. Lisäksi koulutetun työvoiman saatavuus hallintoon heikkenee samalla, kun sen tarve lisääntyy ja alueelliset erot hallinnollisen työvoiman laadussa kasvavat.