Joensuulle eilen Reilun kaupan kaupungin arvonimi
UU 21.10.2009 - Reilun kaupan edistämisyhdistys luovutti eilen Joensuun kaupungille Reilun kaupan kaupungin arvonimen. Reilun kaupan kaupungin arvonimen vastaanotti kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen. Kaupunki tarjoili joensuulaisille kirjastossa Reilun kaupan kahvia, ja osallistui näin omalla reilulla tauollaan eilen järjestettävään Reilun kaupan maaotteluun.
Joensuu on järjestyksessään neljäs Suomen Reilun kaupan kaupunki.
Aikaisemmin arvonimen ovat saaneet Tampere, Pori ja Espoo. Utajärvi on Suomen ainoa Reilun kaupan kunta. Maailmalla arvonimen on saanut jo yli 700 kaupunkia ja kuntaa, esimerkiksi Rooma, Malmö, Manchester ja Bryssel.
Joensuun kaupunki tarjoaa kaikissa omissa tilaisuuksissaan Reilun kaupan kahvia. Laajassa käytössä ovat myös Reilun kaupan tee, sokeri ja hunaja. Arvonimen saamiseen eivät kuitenkaan riitä pelkät kaupungin omat teot. Sitoutumista Reilun kaupan tuotteisiin tarvitaan myös kaupungin alueella toimivilta kahviloilta, kaupoilta, seurakunnilta, työpaikoilta ja yhteisöiltä.
-Onnittelen Joensuun kaupunkia hienosta saavutuksesta. Arvonimen saavuttamisen takana on kaupungin sitoutuminen ja asiaa tukenut paikallinen kansanliike. Arvonimestä on hyötyä myös hankkeeseen mukaan lähteville yrityksille, sillä kansainvälisesti arvostettu arvonimi nostaa alueen profiilia. Joensuu on nyt osa maailmanlaajuista yli 700 Reilun kaupan kaupungin yhteisöä Lontoon, Brysselin, Rooman ja Kööpenhaminan rinnalla, onnitteli Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Virtaintorppa Joensuuta.
-Arvonimen hakeminen valtuusto- ja kuntalaisaloitteiden pohjalta oli luonteva jatke, koska kaupunki on käyttänyt tilaisuuksissaan jo pitkään Reilua kahvia. Tässä asiassa meillä on kunnia olla suomalaisten kaupunkien eturintamassa, kertoi kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen kertoo.
Eettisillä julkisilla hankinnoilla seurataan veronmaksajien tahtoa: Taloustutkimuksen viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista (84 prosenttia) pitää tärkeänä, ettei kuntiin osteta julkisilla varoilla tuotteita, joiden tuotannossa on voitu käyttää lapsityövoimaa tai loukata työntekijöiden oikeuksia. Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain 22 miljardia euroa.
