mmm.fi

Biopolttoaineet voivat joutua syyniin tuotantotavasta johtuvien suurten päästövaikutustensa takia

UU 24.10.2009 – Uusiutuvista ja eloperäisistä lähteistä tuotettuja biopolttoaineita pidetään päästöttöminä siinä mielessä, että niitä käytettäessä päästöjen uskotaan vastaavan hiilidioksimäärää, jonka polttoaineen raaka-aine on sitonut itseensä. Biopolttoaine olisi näin hiilineutraali. Mutta todellisuus saataakin olla aivan toinen. Tekniikka & Talous kertoi eilen, että biopolttoaineet voivat saastuttaa enemmän kuin laskelmat osoittavat.

Lähtökohtana on päästöjen epätarkka laskutapa, sanoo T&T ja viittaa Princetonin yliopiston tutkimukseen. Tutkimuksesta uutisoi New York Times perjantaina.

-Nykymalli mahdollistaa tietyissä tapauksissa jopa metsän polttamisen ilman, että laskukaavat huomaavat mitään vaikutusta ilmakehään.

Tällä hetkellä ”biopolttoaineiden käyttämisen ei lasketa lisäävän ilmakehän hiilidioksidin määrää. Laskutapa on perusteltu, sillä kasvit sitovat ilmakehän hiilidioksidia kasvaessaan. Kun kasvin polttaa, hiilidioksidin määrä palautuu samaksi kuin lähtötilanteessa. Biopolttoaineen (raaka-aineen) kasvattaminen on siten hiilidioksidin kannalta nollasummapeliä”, kertoo T&T.

Princetonin yliopiston tutkijan Timothy Searchingerin mukaan päästöjä laskettaessa on huomioitava se, onko biopolttoaineen raaka-aine viljelty biopolttoaineen raaka-aineeksi vai ei. Jos metsä hakataan biopolttoaineeksi, hiilidioksidipitoisuus kasvaa, sillä hakattu metsä ei sido biopolttoaineesta syntynyttä hiilidioksidimäärää.

Biopolttoaineiden hiilidioksidipäästöissä onkin huomioitava raaka-aineen tuotantotapa. Muussa tapauksessa ”maapallon metsät voi polttaa, eikä sillä havaita olevan vaikutusta hiilidioksidipäästöihin”, sanoo Searchinger. Hän viittaa Kaakkois-Aasian tapaan olla lasketamatta biopolttoaineiden tuotannon aiheuttamaa päästökuormaa.

-Euroopassa taas ei välitetä aasialaisen biopolttoaineen käyttämisessä syntyvästä hiilidioksidista. Päästöt jäävät kokonaan huomioimatta, kertoo T&T.

Tekniikka & Talous kertoi jo viime vuonna Britannian hallituksen alaisen RFA-tutkimuslaitoksen raportista, jossa todetaan biopolttonesteiden ympäristöystävällisyyden riippuvan niiden laadusta, valmistustavoista ja lähdemaasta. Raportin mukaan ”säästöt voivat olla parhaimmillaan noin 50 prosenttia, mutta pahimmillaan biotuotanto rasittaa ilmastoa epäsuorien päästöjen vuoksi kaksinkertaisesti fossiilisiin polttoaineisiin nähden”.

Brittitutkimus osoitti, että ”EU-maissa viljelty rypsiöljydiesel aiheuttaa 20 vuoden laskenta-aikana miltei 120 prosenttia enemmän kasvihuonepäästöjä kuin fossiilinen vaihtoehto”. Tutkimus otti huomioon muun muassa niin sanotun maankäytön muutoksen vaikutukset. Päästöihin nimittäin vaikuttaa se, otetaanko energiapelto käyttöön suoraan raivaamalla vai muussa elintarvikekäytössä olevasta peltomaasta.

Parhaana vaihtoehtona biopolttoaineille raportti piti sokeriruokoetanolin tuotantoa Brasiliassa: hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin 52 prosenttia vähemmän kuin bensiinin tai dieselin käytössä, mutta vain jos maankäytön vaikutus 20 vuoden mittakaavassa lasketaan mukaan.