Sanomista blogeista – blogeista sanottua

UU 25.10.2009 – Turun Sanomien aluetoimittaja Jaakko Louhivuori kirjoittaa tänään varsin osuvasti blogikirjoittamisesta ja -kirjoittajista.

Ne ihastuttavat, naurattavat, vihastuttavat ja joskus raivostuttavat niin, että miniläppäri lentää kerrostalon ikkunasta viattoman pulun niskaan. Alueellista ja valtakunnallista politiikkaa ja ilmiöitä seuraavat ihmiset lukevat yhä enemmän blogeja. Blogeja kutsuttiin vielä muutama vuosi sitten uudeksi mediaksi ja kansalaisjournalismin airueeksi. Mutta mitäs uutta niissä oikeasti on?

Vanhat tutut naamat kirjoittavat vanhoja jorinoitaan netin rajattomaan ja vastuusta vapaaseen valtamereen. Ja yllättäen ollaankin ydinongelman äärellä. Kun tarkemmin vilkuilee vaikkapa paikallispoliitikkojen blogikirjoituksia, niin alkavat sukat pyöriä jaloissa ja puna nousta kasvoille.

Ei tarvitse vaivautua lukemaan rivien välistä, kun väärän puolueen kollega tai viaton virkamies saa järjettömän syytös- ja parjausryöpyn niskaansa. Nopean tarkastelun mukaan blogeihin saa siis kirjoittaa, mitä mieleen sattuu muutaman saunakossun jälkeen.

Ongelmana kirjoituksen kohteelle joutuneella on vain se, ettei kirjoituksiin pahemmin ole vastineoikeutta. Silloin tällöin villeimmät halla-ahot pääsevät käräjäsaliin ja huomion keskipisteeksi, kun mopo on karannut liian railakkaasti käsistä.

Toimittaja Louhivuori toivottaa lopuksi: lopettakaa se vastuuton jorinointi.

KOMMENTTI

Hyvä kollega, tätä puheenvuoroa olen odottanut. Onneksi teit sen, minua nuorempana ja perinteisen sanomalehden toimittajana. On todellakin tarkkaan harkittava sitä, mitä lehti uutistensa ja juttujensa kommentteina julkaisee. Pitkä siteeraus syntyi vain sanomisesi painoarvosta. Toivottavasti läppärisi ja pulun niska on kunnossa. -OH