varsinais-suomi.fi

Maakuntajohtaja Juho Savo.

Maakuntajohtaja Juho Savo eilen:

Selkämeren kansallispuisto Rauman-Merikarvian merialueelle – tai ei ollenkaan kansallispuistoa

UU 27.10.2009 – Valtioneuvosto teki juhlaistunnossaan Turussa lokakuun alussa periaatepäätöksen Selkämeren kansallispuiston perustamisesta. Perustaminen tapahtuu ensi vuonna kun asia on saatu eduskuntaan. Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteinen hallinnollinen sopuratkaisu on kansallispuiston rajaaminen Raumalta Merikarvialle ja Vakka-Suomen merialueen varaaminen kalastuspuistoksi.

-Ympäristöministeriön papereissa on edelleen itsepintaisesti, että mukaan tulee Vakka-Suomen vesi- ja ranta-alueita, vaikka Uusikaupunki, Kustavi ja Pyhäranta vastustavat kansallispuiston ulottamista omalle alueelleen. Kunnat katsova,t että suojeluasioissa voidaan edetä muutenkin kuin kansallispuiston perustamisella, sanoi maakuntajohtaja Juho Savo ajankohtaiskatsauksessaan eilen.

-Varsinais-Suomen liiton kanta on sama kuin kuntien kanta. Satakuntaliitto on omassa valmistelussaan lähtenyt siitä, että kansallispuistoksi riittää Satakunnan edustan meri- ja rannikkoalue. Miksi ministeriö haraa vastaan, ihmettelee Savo.

-Jos ministeriön vaihtoehdot ovat Saaristomeren kansallispuisto perustetaan vain jos Vakka-Suomen alueet tulevat mukaan kansallispuistoon tai ei perusteta ollenkaan kansallispuistoa, niin näistä vaihtoehdoista Varsinais-Suomen liiton kanta on jälkimmäinen. Jätettäköön kansallispuisto kokonaan perustamatta. Asioissa voidaan Satakunnan puolellakin edetä ilman kansallispuistonimikettä, päätti Savo.

KOMMENTIT

Vakka-Suomen alueen kuntien kanta on syntynyt kalastuspuiston päällepäsmärin Uudenkaupungin toimesta ja vaikutuksesta. Alueella, jolla tuhotaan omavaltaisesti satoja merimetson pesiä ja tehdään luonnonsuojelurikoksia, on helppo linnottautua ”kalastuspuistoon” ja hoitaa kalastuselinkeinon puolustus omatoimisesti, tai jopa EU:n tuella.

Vuonna 2002, kun kansallispuisto oli hanke ja Uudessakaupungissa pidettiin ensimmäinen selostustilaisuus, selvisi että tulossa on poliittinen kanta, jonka jo silloin esitti pyhämaalainen rannikkokalastaja Seppo Lamberg (sd). Kalastuspuistosta ja sen merkityksestä ei ole tehty ainuttakaan lehtijuttua tai muuta asiaan liittyvää ilman Lambergin kannanottoja ja esiintymistä. Lamberg on itse sekä kalastaja että matkailuyrittäjä.

Ajatus kansallispuistosta tyrmättiin Uudessakaupungissa alusta alkaen, mutta oleellista huomata on se, että uusikaupunkilaiset heräävät puolustamaan merialueensa luonnonarvoja aina kun ne ovat uhattuina.

Kalastuspuisto ei ole uhka alueen luonnonarvoille. Ainoa ongelma on kalanviljelys, joka on lopetettava ja siirrettävä suljetuiksi järjestelmiksi maa-altaisiin tai teollisuushalleihin. Jos kalastuspuisto olisi uhka meren monimuotoisuudelle, sitä ei tietenkään perustettaisi.

Mutta mikä on maakuntahallinnon, hallinnon hallinnon (tårta på tårta, niikuin ruotsalainen sanoo), relevanssi päättää ja kertoa, mikä ratkaisu on pitkällä tähtäimellä ympäristön ja luonnon käytön ja suojelun kannalta paras mahdollinen. Saman logiikan mukaan ratkaisun voi rajauksineen tehdä valtiovalta, ministeriön esittelystä ja eduskunnan niin päätettyä. Myös haminalainen kansalainen on tyytyväinen siitä, että Suomen merialueen tulevaisuutta pyritään kaikin keinoin edistämään.

Olen samaa mieltä kuin Uudenkaupungin kaupunginvaltuutettu Pertti Haverinen, jonka mielestä kaikki nykyinen maakunta- ja seutukuntahallinto on lopetettava ja korvattava vaaleilla valitulla maakuntaneuvostolla. Vasta sen jälkeen maakuntaneuvoston puheenjohtaja voisi korottaa äänensä koko Suomen ja useiden muiden EU-maiden yhteistä merta – Itämerta – koskevassa asiassa. -OH