metsa.fi

Saaristomeren 54.000 käyntiä vuodessa tuottivat 3,4 miljoonaa euroa.

Kansallispuisto voi olla myös lähialueensa rahasampo

Kansallispuistot ja retkeilyalueet tuovat sijoitetut rahat monikertaisesti takaisin
– kävijät jättävät alueelle jopa 20 euroa valtion sijoittamaa euroa kohti.

UU 30.10.2009 - Rahat, jotka valtio on sijoittanut kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuvat yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Tiedot käyvät ilmi Metsähallituksen tutkimuksesta, jossa ensimmäistä kertaa selvitettiin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden paikallistaloudellista merkitystä.

Suosituimmissa kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö voi tuoda lähialueelle jopa 20 euroa jokaista puiston palvelurakenteisiin sijoitettua euroa kohti. Esimerkiksi Oulangan kansallispuiston kulut olivat vuodessa 700.000 euroa, ja puistossa käyneiden kokonaistulovaikutus alueella oli 14 miljoonaa euroa vuodessa. Niiden matkailijoiden osalta, jotka saapuvat alueelle nimenomaan kansallispuiston takia, tulovaikutukset olivat 6,5 miljoonaa euroa.
Valtion retkeilyalueista hyvä esimerkki on Pohjois-Karjalassa sijaitseva, kalastusmahdollisuuksistaan tunnettu Ruunaa. Myös sinne tehty sijoitus palautuu yli 20-kertaisesti lähiympäristöön: alueen kustannukset ovat 178 000 euroa vuodessa, ja kokonaistulovaikutus on 4 miljoonaa euroa. Nimenomaan retkeilyalueen takia Ruunalle tulleiden vaikutus oli 2,3 miljoonaa euroa.

Luontomatkailusta Suomen lippulaivatuote

Selvityksen mukaan kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön tulovaikutus oli kokonaisuudessaan 70,1 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset 893 henkilötyövuotta. Valtion retkeilyalueilla vastaavat luvut olivat 16,9 miljoonaa euroa ja 217 henkilötyövuotta.

–Valtio rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden ilmaiset retkeilypalvelut. Elinkeinosektori luo lähialueille maksulliset matkailupalvelut. Näin kehitämme yhdessä kestävää luontomatkailua, joka on lippulaivatuote Suomelle, sanoo Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen.

–Kansallispuistojen vetovoima perustuu niiden ainutlaatuiseen luontoon. Myös monet retkeilyalueet ovat yhä vetovoimaisempia kohteita. Kun yhdistämme luontoarvoihin kestävän retkeilykäytön, meillä on käsissämme tuote, joka tuo tuloja ja työtä, edistää kansanterveyttä ja kirkastaa Suomi-brändiä.

Suuri kävijämäärä ei yksin riitä tulovirtojen syntymiseen lähialueelle: lähialueella on oltava palveluita, joita luonnossa liikkujat voivat ostaa. Esimerkiksi Repoveden 75.000 vuosittaista käyntiä tuottavat vain 1,7 miljoonaa euroa lähialueelle, kun Saaristomeren 54.000 käyntiä tuottavat 3,4 miljoonaa euroa. Selvitys osoittaakin, että palveluita kannattaa alkaa kehittää kansallispuistojen ja retkeilyalueiden ympärille.

–Kansallispuistojen merkitys matkailun vetureina on kasvussa. Kun valtio panostaa niiden upean luonnon suojeluun sekä maksuttomiin retkeilypalveluihin, se luo pitkäjänteisiä edellytyksiä paikallisille yrityksille. Tällä on huomattava merkitys erityisesti maaseudulla", sanoo toimitusjohtaja Mika Perttunen Naturpolis Oy:stä, joka on Kuusamon, Taivalkosken ja Posion alueen elinkeinojen kehittämisyhtiö.