Koulujen lakkauttaminen on Uudenkaupungin kuumin puheenaihe. Satu ja Eetu Kangasniemi olivat puolustamassa Hallun koulun säilyttämistä.

Kävi kuinka tahansa kyläkouluille

Uusikaupunki joutuu pohtimaan yhteisöllisyyttään uudelleen

UU 7.11.2009 / Olli Haapala – Mitä saadaan kun otetaan ropsaus merilevää, puoli pössäystä pilvihöttöä ja kasa partajouhia? Uusikaupunkilaisen pikkukoululaisen mukaan lopputulos on poliitikko, joka aikoo lopettaa kylän ”ainoan” koulun. Ainoan? -Ni! Meidän kansakoulun.

Kun Uudenkaupungin lauantain tori alkoi täyttyä kyläkoulujaan puolustavista koululaisista, opettajista ja yleisöstä, kaupunginvaltuutettu Ari Niittyluoto (sd) ehti jo selvittämään joukolle ensimmäisiä, että paljon puhutun kouluverkon uudistamisen valmistelu ”olisi pitänyt tehdä kokonaan toisella tavalla”. -Nyt kansalaisyhteiskunnan periaatteet eivät täyttyneet. Missä hyvinvoinnin pitäisi näkyä, jos se ei näy tässä asiassa. Olemme olleet (kunnallisessa päätöksenteossa) jo mahdottoman rajalla.

Mutta kun Niittyluoto ryhtyy koko ”kyläkoulutorin” vetäjäksi, ajatukset jäntevöityvät edelleen. -Koulu oli asia, josta ei saanut puhua. Sellainen aika oli kolme vuotta sitten, kun kouluverkkoa selvitettiin ja uudistaminen pantiin jäihin. Nyt annetaan ymmärtää viiden koulun lakkauttamisen olevan osa kaupungin talouden pelastumista. Pyhämaan koulu oli jonkilainen syötti ja se pelastettiin, täräytti Niittyluoto.

-Yhdistystä voidaan budjetoida sen mukaan miltä taloudellinen menestys näyttää. Silloin katsotaan kuinka paljon tulevaisuudessa jaksetaan tehdä. Mutta kunnan talousarvion laatimisessa unohdetaan ihmiset tarpeineen. Siksi kouluihin liittyvä ihmisten tuska uusiutui. Mihin jäi aikaisemman selvityksen tilipäätös, se jäi tekemättä. Nytkin asiassa on lähdetty liikkeelle tuuppaamalla 'virallisuus' etualalle, mutta se ei ole ihmisten kohtelua. Ihmisiä olisi pitänyt kuunnella ensin, vaati Niittyluoto.

Niittyluoto sanoi, että kansalaisyhteiskuntaan kuuluu ihmisten mahdollisuus vaikuttaa ja sanoa sanottavansa. -Sitä ei ole nyt huomioitu. Tällaista yhteisten asioiden hoitoa, jota nyt on harjoitettu, ei tarvita enää nykypäivänä.

Koulut esittäytyvät – viimeisen kerran?

Kuusi kyläkoulua tukijoikkoineen esittivät näkökantojaan vuoron perään. Pyhämaan koulu oli mukana tukemassa viittä uppoavaa kyläkoulua. Aloittajan Hallun koulun vanhempainyhdistyksen (vy) puheenjohtaja Mari Sonkki-Luukkala kertoi koulun voivan hyvin. -Meillä on 30 oppilasta, kaksi ammattitaitoista opettajaa, ja kaiken kukkuraksi kaksi oppilasta Laitilasta. He tuovat kaupungille yhteensä 12.000 euroa rahaa.

Haapaniemen koulun vy:n varapuheenjohtaja Katja Laine piti pienenä ihmeenä, jos lakkautuspäätöstä ylipäätään ollenkaan käsitellään valtuustossa. -Voi olla että asia muuttuu hallituksessa maanantaina, arveli Laine. Ajatuksessa oli varmaan mukana tieto, että kunnallislain mukainen viiden prosentin äänikynnys kansanäänestyksen mahdollisuudelle oli saavutettu. Haapaniemeläiset kiittivät kuorossa kuullessaan Niittyluodon toivotuksen. -Olkaa aktiivisia ja puolustakaa oikeuksianne.

Pyhämaan koulun tuen muille kouluille toi arkkitehti Marko Kivistö. -Olen asunut perheineni Pyhämaalla kaksi ja puoli vuotta, olemme tyytyväisiä paikkaan ja kouluun.

-Tuntuu siltä, että Uusikaupunki on lähempänä Raumaa kuin Pyhämaata, veisteli Kivistö. -Olemme todella kaukana.

Kivistön mukaan Pyhämaan koulussa opetus tapahtuu ympäristön ja luonnon vahvuuksia hyödyntäen. -Tilanne on täysin päinvastainen kuin Espoossa, jossa kouluissa ei voitu opettaa samalla tavalla luovasti kuin täällä. Sitäpaitsi perheen sijoittumisessa koulu oli ensisijainen ja ratkaiseva asia.

Ympäristö on ihmiselle Kivistöstä myös ensiarvoisen tärkeä elämän sisältö. -Meidän kannattaa muistaa, että lapsella on oikeus omaan elämään, eikä sitä oikeutta tule ottaa lapselta pois.

Lahden koulun vy:n varapuheenjohtaja Minna Laitakari korosti kyläyhteisön aktiivisuutta järjestää tilaisuuksia. -Niitä on useita ja kaikissa niissä koulu on jollakin tavalla mukana. Pohjoiskulman koulun vy:n puheenjohtaja Irene Kiiski puolestaan ilmoitti oppilaita tulevan koko ajan lisää. Olen huomannut myös sen, että lapset ovat pitäneet kouluista käytyä keskustelua kaikkea muuta kuin mukavana. Teemme kaikkemme ja jatkamme taistelua koulun puolesta. Miksi siis lopettaa ainoa kasvava koulu, kysyi Kiiski.

Seikowin koulun ensi vuonna 145 vuotisen koulutoiminnan jatkumista piti kaupunginvaltuutettu Johanna Ruoranen (sd) likimain kulttuurihistoriallisena pakkona. -Seikow on sadan oppilaan täysin toimiva koulu, eikä sen lopettamselle ole olemassa perusteita. Ehkä keskustasta halutaan sulkea kyläkoulujen mukana pienin koulu ja siirtää oppilaat Pohitulliin. Se merkitsee luokkakokojen kasvua. Valtio tukee kouluja, jotta niiden luokkakokoja saataisiin pienennettyä, mutta tällä ei näytä olevan mitään merkitystä tässä kaupungissa, totesi Ruoranen.

Johanna Ruoranen ja Seikowin oppilaat olivat yhtä mieltä siitä mikä on kaupungin paras koulu.

Viimeisin kouluverkosta tehty päätös on Uudenkaupungin maaseudun neljän ja keskusta pienimmän peruskoulun lakkauttaminen ensi vuonna. Kaupunginhallitus ajoi kouluverkkoselvityksen ohjausryhmän ehdotuksen valtuustoon. Alunperin ehdotetusta kuudesta kyläkoulusta armon ja tarkkailuaikaa annettiin Pyhämaan koululle.

”Koulutorin” jo laannuttua paikalle ovat vielä jääneet opetus- ja koulutoimenjohtaja Inkeri Parviainen ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Matti Ankelo. -Jos kouluverkkoon ei tule muutoksia, kaupungin taloutta on terkistettava koulujen osalta. Kouluille on osoitettava lisää rahaa, sanoo Parviainen. -Hyvä että ihmiset ottavat kantaa, toivoa sopii että pysytään asiassa ja perustellaan näkökannat faktapohjalta.

Tyssääkö kouluverkon saneeraus taas kaupunginhallitukseen?

Kolme vuotta sitten tehty kouluverkkoselvitys ja siinä ehdotetut toimenpiteet tyssäsivät kaupunginhallitukseen. Sama tilanne tuskin on edessä ensi maanantaina, kun hallitus saa käsiteltäväkseen toistaiseksi voimakkaimman asukkaidensa mielipiteen. Kysymys on hallituksen tekemästä päätöksestä lakkauttaa viisi kyläkoulua ensi vuoden elokuun alussa.

Kyläkoulujen puolesta kamppailemaan lähtenyt poliittinen työryhmä keräsi kansanäänestyksen käsittelyyn vaaditavat äänet nopeasti. Ääniä on kasassa ”yli tuhat”, mutta vasta maanantaina laskenta on valmis. Vaadittava viiden prosentin ja noin 650 allekirjoittajan raja meni rikki kevyesti.

Kaupunginhallitus saa näin maanantaina pohdittavakseen visaiselta näyttävän lisäasian. Hallitus ehti jo suositella kahden viikon kuluttua maanantaina kokoontuvalle valtuustolle koulujen lakkauttamista. Mutta jos hallitus vetää asian pois valtuustosta ja peruu päätöksensä kouluverkon supistamisesta viidellä kyläkoululla, se joutuu samalla pohtimaan uusikaupunkilaisen yhteisöllisyyden syvintä olemusta.

Tänään keskustorilla kokoontuneen kolmesataapäisen mielenilmaisun yleisön mielipiteen voi pelkistää Hallun koulun oppilaan ajatuksena ”isojen poikien pelistä”. Siihen riitti yksi kommentti: Ni! Se tarkoittaa aikuisten kielellä: sitä se on!

Hallun koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Mari Sonkki-Luukkala kannatti lapsille perille mennyttä viestiä. -Nykyinen kouluverkko pystytään säilyttämään, jos virkamiehet vain näkisivät että elämää on maaseudullakin.