Uudenkaupungin ja Neapo Oy:n suunnitelma asumisoikeusyhdistyksestä tuskin mahdollinen
Uusikaupunki aikoo hakea rahaa uusimmalle rakennushankkeelleen valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta ARA:lta. Yhteinen kiinteistöosakeyhtiö yksityisen yrityksen kanssa on korvattu suunnitelmalla asumisoikeusyhdistyksestä.
UU 7.11.2009 – Uusikaupunki ja teräskennorakentaja Neapo Oy suunnittelevat kaupungin ensimmäisen asumisoikeusyhdistyksen perustamista. Yhdistys rakentaisi uudet rakennukset Viikaistenkadun ns. ongelmatalojen tonteille. Kaupunginhallitus saa asian pohdittavakseen maanantaina.
Yhteistyökumppanit aikovat muun muassa ottaa selvää, voiko vanhojen perustusten päälle rakentaa teräskennorakenteiset moduulitalot. Rakennusten julkisivut aioitaan peittää puulla tai rapata.
Niinikään asumisoikeusyhdistys aikoo hakea rahoituksen valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). Yhdistys tarvitsee hankkeelle sekä aloitusavustuksen että korkotukilainan, jälkimmäistä voi saada jopa 95 prosenttia hankkeen kustannuksista. Kaupungin rahaa Viikaistenkadun talojen alueelle ei näin tarvittaisi.
Joka tapauksessa Viikaistenkadun kolme pienkerrostaloa ja yksi puutalo puretaan, sillä Uusikaupunki on hakenut ja saanut 52.965 euroa purkuavustusta ARA:ta. Purkaminen on tehtävä viimeistään vuonna 2011. Rakennusten peruskorjaaminen on todettu kannattamattomaksi.
Neljän tontin myyntihinnaksi on (erityisryhmien asumisen raportissa) arvioitu noin 200.000 euroa, mikäli sen kerrosala 1.177 neliötä pidetään voimassa.
Sen sijaan ”kaupunginvaltuuston vahvistamilla, muualla kaupungissa olevien asuinkerrostalotonttien hinnoilla” yhteensä 4.051 neliön alueen arvo ”olisi 141.000 euroa”.
Kiristystä vai kaupunkisuunnittelua?
Mikäli asumisoikeustalot eivät toteudu suunnitellulla kaupungin ja Neapo Oy:n asumisoikeusyhdistysyhteistyöllä, jää toiseksi vahtoehdoksi (purkamiselle ja uudisrakentamiselle) alueen uudelleen kaavoitus ja myynti eniten tarjoavalle rakennusyhtiöille. Näin talot tontteineen myytäisiin ”pystyyn”.
Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén huomauttaa kuitenkin asian esittelijänä, että ”uudelleen kaavoitettaessa alueen rakentamistehokkuutta on tarkoitus laskea”. Kaupungin ja Neapo Oy:n ”yhdistys” aikoo siis rakentaa samalle alueelle enemmän kuin antaisi grynderin tehdä vapailla markkinoilla.
Osakeyhtiön ja valtion tuen ristiriita
Kaupungissa ei ole asumisoikeusasuntoja. ”Kehittämishankkeena on kuitenkin mahdollisuus saada asumisoikeusyhdistys hyväksytyksi ja sitä kautta oikeus asumisoikeusasuntojen rakentamiseen”. Asumisoikeusasuntoja kaavaillaan nuorille, lapsiperheille tai vanhuksille.
Mutta suurin vaikeus on itse asumisoikeusyhdistyksen perustaminen. Se voivat tehdä vain luonnollinen henkilö, yhteisö tai säätiö, ei kuitenkaan toinen asumisoikeusyhdistys. Kuka tahansa luonnollinen henkilö voi päästä yhdistyksen jäseneksi, joita ovat automaattisesti asumisoikeuden haltijat (asukkaat). Yhteisö tyypillisimmillään on esimerkiksi juuri asumisoikeusyhdistys, jonka tarkoituksena on voittoa tuottamatta tarjota jäsenille asumismahdollisuus. Jäsen maksaa yhdistykselle jäsenmaksua.
Luonnollinen henkilö on vain ja ainoastaan ihminen. Neapo Oy ei ole osakeyhtiönä mahdollinen jäsen, mikäli asumisoikeusasunnot on tuotettu ja rakennettu valtion tuella. Muulla rahoituksella rakennetut talot voi omistaa asumisoikeusyhdistys, jossa on jäsenenä osakeyhtiömuotoinen omistaja tai säätiö.
Lisäksi valtion lainoittaman tai korkotukeman asumisoikeusasunnon hakijan on täytettävä tietyt hakuehdot. Muulla rahoituksella rakennetun talon omistaja päättää asukasvalinnastaan.
