Rakennemuutos muutti suomalaista yhteiskuntaa ja maisemaa 1960-luvulta lähtien. Jälleenrakennusajan perinnöksi jäivät rintamamiestalot ja suuret ikäluokat. Nyt ne ovat työpanoksensa tehneet, kaupungeissa. Kuvat: karttakaaro.fi & ynpn.

Suomi autioituu ja kaupungistuu – kehitys vasta alussa

UU 27.11.2009 - Tulevaisuuden Suomi on suurten kaupunkiseutujen maa, todetaan Kuntaliiton tuoreessa tutkimuksessa. Kaupungistuminen kiihtyy, kun ihmiset keskittyvät Helsingin metropoliin ja harvoille elinvoimaisille suuremmille kaupunkiseuduille. Iso osa maasta autioituu.

Suurten kaupunkiseutujen merkitys korostuu yhä enemmän, sillä taloudellinen kasvu perustuu suurten kaupunkiseutujen ja niiden keskuskuntien kilpailukykyyn. Lahden kaupungin strategiapäällikkö Santtu von Bruun muistuttaa, että Suomen kaupungistumiskehitys on vasta alussa.

–Helsingin metropolialue ja suurimmat kaupunkiseudut ovat vetovoimaisimpia. Isoimpia kaupunkeja ympäröi pienempien kaupunkien ja kuntien muodostama elinvoimainen kehysalue. Suurten kaupunkien taantuminen vetäisi mukaansa ympäröivän alueen ja joukon pienempiä kaupunkiseutuja.

Yhdistyvät kunnat ehkä pelastus

Kuntien välinen voimakas kilpailu suurilla kaupunkiseuduilla haittaa kehitystä ja yhteistyötä. Yhdyskuntarakenne on hajonnut ja keskuskaupungit ovat vetäneet matalan tulotason väestöä ja verokertymä asukasta kohti on yleensä kehyskaupunkeja pienempi.

–Keskuskaupungeissa on runsaasti palveluiden suurkuluttajia. Myös tuloerot ja sosiaalinen eriytyminen kärjistyvät, Kuntaliiton kehityspäällikkö Torsti Kirvelä summaa tutkimuksen tuloksia.

Kaupunginosien välinen jakautuminen on Suomessa vielä varsin pientä kansainvälisesti verrattuna. Jako hyviin ja vähemmän hyviin asuinalueisiin on kuitenkin jo nähtävissä suurimmilla kaupunkiseuduilla. Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne näkee ongelmiin myös ratkaisuja.

–Kaupunki toiminnallisena kokonaisuutena ja talousalueena sekä hallinnollisena rakenteena pitäisi yhdistää. Kuntaliitokset ovat paras ja käytännössä usein myös ainoa keino ratkaista suurten kaupunkiseutujen maankäyttöön, sisäiseen kilpailuun sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät ongelmat.

Globaali ja henkilökohtainen kohtaavat

Tulevaisuuden Suomi määrittyy vahvasti myös ihmisten henkilökohtaisten valintojen mukaan. Kaupunkilainen ajattelutapa yleistyy ja ihmisten arvot ja elämäntavat erilaistuvat. –Talouden kansainvälinen rakennemuutos vaikuttaa voimakkaasti myös paikallistalouteen ja ihmisten ratkaisuihin. Työpaikat ja opiskelumahdollisuudet vetävät. Energian hinta vaikuttaa asuinpaikan valintoihin, elinkeinoelämän sijoittumiseen, alueiden saavutettavuuteen ja kulkuyhteyksiin, kehityspäällikkö Torsti Kirvelä sanoo.

Suomen Kuntaliitto käynnisti marraskuussa 2007 suurten kaupunkien tulevaisuutta selvittävän hankkeen, jonka tehtävä on ollut pohtia yhteiskunnan muutoksia, kaupungistumisen suuntaa ja kehitystä. Selvitys on tehty yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Urbanismisäätiön kanssa. Tulokset perustuvat asiantuntijoiden näkemyksiin maamme tulevaisuudesta.