Vapo Oy on ostanut Laitilan Untamalan Isorahkan suoalueelta 300 hehtaarin alueen turvetuotantoa varten. Turpeenottolupaa yhtiö ei ole vielä hakenut. Lintu- ja suoasiantuntija Juha Kylänpää ja joukko retkeläisiä Isorahkalla Laitilan seudun ympäristöyhdistyksen retkellä 4.10. Kuva: Anja Lindholm-Ventola.

Turveteollisuus sanoutui irti soidensuojelusta ja ilmastotavoitteista

UU 11.12.2009 - Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife Suomi vetosivat tänä syksynä turveteollisuuteen luonnonarvoltaan merkittävien soiden rauhoittamiseksi turpeenkaivuulta kansallisen suostrategian laadinnan ajaksi. Turveteollisuusliitto kieltäytyi hyväksymästä mitään uusia rajoituksia.

-Turvealan tyly vastaus vetoomukseemme osoittaa, että yritys suorauhan aikaansaamiseksi on turhaa. Ja eikö sodassakin julisteta neuvottelujen ajaksi tulitauko, kysyy Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Turvealan pyrkimyksenä on kasvattaa turpeen käyttöä energiantuotannossa ja siten myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. Turveteollisuus haluaisi nopeuttaa ja helpottaa kaivuulupien saantia. Vanhat turpeenkaivuualueet ovat loppumassa.

Meneillään onkin voimaperäinen uusien kaivuualojen hankintakausi. Halutuimpia kohteita ovat luonnontilansa säilyttäneet suot, joiden keskiosassa on paksu kerros turvetta. Suuri osa kuivatushankkeista sijoittuu viimeisille merkittäville luonto- ja virkistysarvoja omaaville soille.

Turpeenpoltto aiheuttaa vuodessa noin 10 miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöt. Tämä on seitsemäsosa Suomen päästöistä.

Suot ovat valtava hiilivarasto, jonka säilyttämiseen Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa. Turveteollisuus ei kuitenkaan ilmastotavoitteista piittaa.Turveala pyrkii myös estämään turpeen korvaamisen puuenergialla, vaikka siirtymineen puuhun kävisi luontevasti.

Eri intressitahoista koostuvan kansallisen suo- ja turvemaastrategiaa laativan työryhryhmän tehtävä on luoda ensi syksyyn mennessä yhteinen näkemys soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden monipuolisesta ja kestävästä käytöstä. Samalla sovitetaan yhteen soihin ja turvemaihin kohdistuvia tavoitteita ja tarpeita.

-Strategiatyö on menettämässä mielekkyytensä, kun turpeennostajat pitävät tiukasti kiinni saavuttamistaan eduista ja vaativat lainsäädännön heikentämistä entisestään", Risto Sulkava sanoo.

Turpeennostohankkeet herättävät vastustusta maanlaajuisesti. Varsinkin luonnontilansa säilyttäneiden soiden kuivatus suututtaa kansalaisia. Suoluonto on Suomessa maailman monimuotoisinta.

Juuri käynnistyneessä Kööpenhaminan ilmastokokouksessa on kiusallista, että ilmastonmuutoksen kannalta haitallisin polttoaine, fossiilinen turve, on Suomessa erityistuettua.

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että strategiatyöryhmä ratkaisee turpeen energiakäytön hallitun alasajon. Irlanti näytti Suomelle esimerkkiä ilmoittamalla tänä syksynä luopuvansa turpeen nostosta seuraavien 15-20 vuoden kuluessa.

Turveteollisuusliitto ry siis torjui SLL:n ja Birdlifen Vapo Oy:lle, Turveruukki Oy:lle ja EPV Energia Oy:lle tekemän ehdotuksen tuotantoluvan saaneiden mutta vielä ojittamatta olevien soiden käyttöönoton viivästyttämisestä. Turpeentuottajat pyytävät työrauhaa maa- ja metsätalousministeriön suo- ja turvemaiden strategiatyölle.

Energiateollisuus pitää soita uusiutuvana bioenergiana

Energiateollisuus ry (ET) puolestaan painottaa, että turpeen energiakäyttö on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä sovitettavissa yhteen niin ilmasto- kuin luonnonsuojelun tavoitteidenkin kanssa.

Johtajan Jari Kostaman mukaan turpeen asemasta käydyssä keskustelussa keskitytty enemmän mielikuviin kuin tosiasioihin. –Turvetuotantoon käytettyjen soiden osuus Suomen kaikista soista on selvästi alle yhden prosentin, joten luonnonsuojeluntavoitteet ja turpeen energiakäyttö voidaan varmasti sovittaa yhteen. Tätä yhteensovittamista tehdään maa- ja metsätalousministeriön vetämässä strategiatyössä. Tämä työ vie aikansa.

-Jotta kaukolämmityksen ja sähköntuotannon polttoainehuolto voidaan taata, on turvesoiden ympäristöluvitusta jatkettava viivytyksettä.

ET julkaisi marraskuussa visionsa hiilineutraalista sähkön ja kaukolämmön tuotannosta vuonna 2050. Visiossa turvetta hyödynnetään energiantuotannossa jatkossakin.

–Ilmastotavoitteet ovat saavutettavissa, vaikka turvetta hyödynnetään. Turve osaltaan auttaa meitä saavuttamaan Suomen ilmasto- ja energiatavoitteet, Kostama toteaa.

-Turve on hinnaltaan vakaa, kotimainen energialähde. Turpeen käyttö lisää energian kotimaisuutta ja tukee työllisyyttä. Voima- ja lämpölaitoksissa turve on tärkeä polttoaine. Turvelaitoksissa voidaan käyttää energialähteenä myös puuta, mikä edistää Suomen uusiutuvan energian lisäämistavoitetta ja alentaa energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä.

Kostaman mukaan tulevaisuudessa hiilidioksidin talteenotto ja varastointitekniikalla vähennetään merkittävästi laitosten hiilidioksidipäästöjä.

-Suomen Luonnonsuojeluliiton vaatimus ympäristöluvituksen keskeyttämisestä ja töiden pysäyttämisestä jo luvitetuilla turvetuotantoalueilla on kohtuuton ja haitallinen sekä yhteiskunnan että ympäristön kannalta. Turpeen käytön alasajo ei edistäisi bioenergian käyttöä. Suuret voimalaitokset siirtyisivät turpeen asemesta kivihiilen käyttöön.