Päättäjien johtajuuskriisi johtaa ilmastokatastrofin odotukseen

Kööpenhaminan ilmastokokouksen kolme keskeistä tavoitetta jäivät saavuttamatta.

UU 21.12.2009 - Perjantaina päättynyt Kööpenhaminan ilmastokokous on vuosisadan pettymys. Lopputulos on viemässä maailmaa katastrofaalisen ilmastonmuutoksen polulle. Kansallisten etujen puolustaminen ja teollisuusmaiden kyvyttömyys sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin on epäonnistuneen lopputuloksen perimmäinen syy.

Kööpenhaminan kokouksen epäonnistuminen tekee ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta alle kahteen asteeseen erittäin haastavaa. Kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi on globaalit päästöt saatava laskuun vuoteen 2015 mennessä. EU:n ja muiden teollisuusmaiden on sitouduttava välittömästi vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä.

Todellista ilmastojohtajuutta Kööpenhaminan kokouksen aikana osoittivat tavalliset kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ympäri maailmaa. Sadat miljoonat ihmiset vaativat Kööpenhaminasta oikeudenmukaista, kunnianhimoista ja laillisesti sitovaa sopimusta. Valitettavasti päättäjillä ei ollut kanttia vastata asetettuun haasteeseen.

Kokouksen kolme keskeistä tavoitetta jäivät saavuttamatta. Ensinnäkin johtajat eivät kyenneet sopimaan riittävistä päästövähennystavoitteista. Toisekseen riittävästä ja ennakoitavasta julkisesta rahoituksesta kehitysmaille ei saatu pitävää päätöstä. Kolmanneksi, lopputulokseksi ei saatu laillisesti sitovaa sopimusta, jolla olisi varmistettu päästövähennys- ja rahoitustoimien toteutuminen. Päättäjät tullaan muistamaan tästä Kööpenhaminan epäonnistumisesta pitkään.

EU olisi voinut näyttää neuvotteluissa todellista sitoutumista ja edistää sovun syntymistä siirtymällä ajoissa 30 prosentin korkeampaan tarjoukseensa päästövähennyksistä. Suomen olisi puolestaan pitänyt toimia avoimemmin metsien hiilinieluja koskevissa neuvotteluissa ja tukea ilmaston kannalta parasta nielujen laskentatapaa, joka perustuu historialliseen vertailujaksoon.

Kanslaisjärjestöjen mukaan tilanne on korjattava viipymättä. Maiden tulee sitoutua ilmastotoimiin historiallisen päästötaakkansa ja taloudellisten resurssiensa mukaan. Päästövähennykset tulee tehdä ilman kuuman ilman ja nielujen laskentasääntöjen sallimia porsaanreikiä sekä puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) kautta hankittuja epätodellisia päästövähennyksiä.

Ilmastokokouksen epäonnistuminen ja päästövähennysten viivästyminen aiheuttaa joka vuosi 300.000 ihmisen kuoleman sekä tekee vääjäämättömästä yhteiskunnallisesta muutoksesta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta huomattavasti kalliimpaa ja vaikeampaa.

Yhteisen julklausuman takana ovat Greenpeace, Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kehys ry, Kirkon ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liiton koordinoima Kansalaisten maailmannäyttämö -hanke ja WWF.

Järjestöt vaativat Suomelta ilmastolakia vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä, jotka johtaisivat vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Näin Suomi osoittaa halunsa osallistua Kööpenhaminan katastrofiasetelman purkamiseen mahdollisimman nopeasti.

Uudet johtajat!

-Ilmastotieteen viesti on selvä: meillä on vain muutama vuosi aikaa pysäyttää päästöjen kasvu ja kääntää ne jyrkkään laskuun välttääksemme vaarallinen ilmastonmuutos. Me emme voi muuttaa tieteen vaatimuksia vaan meidän on muutettava politiikkaamme. Kööpenhaminan tuloksen perusteella voi olla että kunnon ilmastopolitiikka tarvitsee myös uudet johtajat, sanoi Greenpeacen pääsihteeri Kumi Naidoo Kööpenhaminassa saavutetusta tuloksesta.

-Kansalaisyhteiskunnan, josta suuri osa suljettiin ilmastokokouksen ulkopuolelle kokouksen loppupäivinä, on nyt kaksinkertaistettava ponnistelunsa. Jokaisen meistä on vaadittava johtajamme tilille. Meidän on taisteltava ilmastonmuutosta vastaan joka poliittisella tasolla, paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, Naidoo vetosi.