1262619337_img-d41d8cd98f00b204e9800998emaailma.net

Toissa vuonna Suomi karkotti tai käännytti yhteensä 2.254 ihmistä.

Ministeri Astrid Thors:

Karkottamispäätöksiä harkitaan kokonaisuutena

UU 5.01.2010 - Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors on järkyttynyt viime viikon Espoon tragediasta. Tapauksen yhteydessä on nostettu esiin, olisiko ampuja voitu karkottaa Suomesta hänen tekemiensä rikosten perusteella. Ministeri Thorsin mukaan ulkomaalaisen karkottamispäätökset tehdään aina kokonaisharkinnan pohjalta.

-Ulkomaalaislain mukaan kokonaisharkinnassa huomioidaan tehdyt rikokset, maassa oleskelun pituus, henkilön perhe-elämä Suomessa ja muun muassa työssä käynti tai opiskelu Suomessa. Harkinnassa huomioidaan karkotettavan henkilön kokonaistilanne ja päätös tehdään tämän harkinnan perusteella, ministeri Thors sanoo. -Viime kädessä hallinto-oikeus ratkaisee karkottamisen, ministeri toteaa.

Ministeri Thorsin mukaan ulkomaalaislakiin ei ole ollut suunnitteilla muutoksia ulkomaalaisen karkottamisen osalta. -Tämän prosessin yhteydessä pitää kuitenkin selvittää, onko esimerkiksi viranomaisten tiedonkulussa karkottamista koskevissa asioissa tarkentamisen tarvetta, ministeri sanoo.

Ministeri Thorsin mielestä lähestymiskiellon saaneet pitäisi ohjata tehokkaasti saamaan apua.

-Kaikki toimenpiteet, joilla lähestymiskiellon toimivuutta tehostetaan, ovat tärkeitä. Lähestymiskiellon rikkomisesta saatu rangaistus otetaan huomioon karkottamispäätöstä tehtäessä osana kokonaisharkintaa, ministeri Thors korostaa.

Maahanmuuttovirasto tekee karkottamispäätöksen poliisin esityksestä. Maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Maahanmuuttoviraston päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.